Valtio kustantaa hoitoja myös ulkomailla – lupia myönnetty eniten syöpähoitoihin

Suomalaisia hoidetaan jatkuvasti ulkomailla myös valtion kustantamana. Potilaita lähetään ulkomaille hoitoon, jos hoitotakuu ei toteudu Suomessa tai parasta mahdollista hoitoa potilaan sairauteen ei ole tarjolla Suomessa.

Kelan yhteyspisteen päällikön Noora Heinosen mukaan ennen hoitoon lähtöä kannattaa käydä tarkkaan läpi kaikki yksityiskohdat kustannuksia myöten. 

Heinonen neuvoo, että hoitopaikkaa voi etsiä itse verkosta tai kysellä muiden maiden yhteyspisteistä.

– Hoitopaikan löytäminen ei ole helppoa, myönnän sen. Hoitopaikan ja lääkärin pätevyyttä on syytä selvittää kyseisen maan viranomaisilta.  Ennakkoluvan saaneiden kohdalla myös suomalaiset lääkärit osaavat suositella hoitopaikkoja.

– Esimerkiksi meillä Suomessa on Valvira ja vastaavanlainen rekisteri on jokaisessa Euroopan maassa. Hoitoon hakeutuva joutuu tekemään salapoliisityötä, myöntää Heinonen.

Kelan verkkosivuilta yhteystiedot muiden maiden yhteyspisteisiin, josta voi kysellä tarkempaa tietoa.

Heinosen mukaan ensi vuonna verkkoon tulee tarkempaa tietoa hoitopaikoista.

– Olennainen asia on myös selvittää, miten kyseisen maan potilasvahinkolaki toimii, jos kaikki ei suju hyvin. Korvaukset tulee hakea hoitavasta maasta,  muistuttaa Heinonen.

Kustannukset voivat tuottaa yllätyksiä

Heinosen mukaan potilaan tulee selvittää yksityiskohtaisesti hoitojärjestelyt.

– Kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi se, millä kielellä toimitaan. Potilas joutuu itse omalla kustannuksellaan käännättämään potilasasiakirjat

– Hoitopalkkion lisäksi sairaalassaoloaika voi lisätä kustannuksia ja oma luku sinänsä ovat matkakustannukset ja niiden vaatimat järjestelyt.

– Yllätyksiä voi tulla, jos potilas ei voikaan heti sairaalasta päästyään matkustaa, vaan joutuu oleskelemaan kenties viikkoja kyseisessä maassa, luettelee Heinonen.

Kotiintultua tieto hoidosta Suomeen

Heinosen mukaan potilaan tulee itse huolehtia, että hänellä on mukanaan tarkat tiedot hoidoista potilasasiakirjoissa.

– Asiakirjat tulee kääntää ymmärrettävälle kielelle, joko suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.  Joskus myös muut valtakielet riittävät.

Heinonen lisää, että jos hoito ei ole sujunut ongelmitta tai korjauksia joudutaan tekemään kotimaassa, niin ulkomaisten hoitopaikkojen virheitä hoidetaan suomalaisessa julkisessa terveydenhuollossa tavalliseen tapaan.

– Kaiken kaikkiaan hoitoon hakeutuminen vaatii potilaalta paljon, eikä kaikkein vähäisin ole kieliongelma, pohtii Heinonen.

Hoitoon julkisin varoin ennakkoluvalla

Suomalaisia hoidetaan jatkuvasti ulkomailla myös yhteiskunnan kustannuksella.

– Potilaita lähetään ulkomaille hoitoon, jos hoitotakuu ei toteudu Suomessa tai jos parasta mahdollista hoitoa potilaan sairauteen ei ole tarjolla täällä, sanoo Heinonen.

Ennakkolupapäätöksen saa kolmessa viikossa. Vuoden alusta valituskelpoisen päätöksen saa keskitetysti Kelan kautta.

– Vuosi vuodelta näiden hakemusten määrä lisääntyy, mutta puhutaan silti yksittäisistä joistakin kymmenistä tapauksista vuosittain. Tämä vuoden luvut osoittavat, että 122 henkilöä on tänä vuonna hakenut tälläistä ennakkolupaa ja heistä 53 on saanut myönteisen päätöksen.

Heinosen mukaan lupia on myönnetty eniten syöpien hoitoon.

EsimerkiksiHUS:in syöpätautien klinikalta lääkärit ovat lähettäneet potilaita protonihoitokeskuksiin Eurooppaan, kun kyseinen hoito tehoaa parhaiten kallonpohjan kasvaimiin eikä sitä ole tarjolla Suomessa.

 Yksittäisen protonibunkkerin rakentaminen maksaisi 20 miljoonaa euroa, kun yhden seitsemän viikon hoitojakson hinta on 40 000 euroa, kerrotaan syöpäklininkalta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.