Valtio tukityöllistää nihkeästi – vain 0,2 prosenttia kaikista työttömistä

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa nousi vuodenvaihteeseen mennessä jo yli 360 000:een. Samaan aikaan valtio kuitenkin vähentää omaa tukityöllistämistavoitettaan. Miksi valtio ei työllistä enempää, kun halukkaita tulijoita ja työpaikan tarjoajia olisi paljon tarjolla?

Helsinkiläinen Saara Käkelä valmistui filosofian maisteriksi noin vuosi sitten. Heti valmistumisen jälkeen työnsaantimahdollisuudet eivät näyttäneet kovinkaan valoisilta. Sitten kävi tuuri ja Käkelä sai vuoden pestin työllistämistuella Metsähallituksen luontopalveluista.

– Tällä oli todella iso merkitys, koska sain heti valmistumisen jälkeen omaa alaa soveltavan työpaikan. Työpaikka on vastannut omia odotuksia hyvin, että on ollut se oman alan työ, Käkelä iloitsee.

Käkelän ohella moni muukin haluaisi työllistyä valtiolle. Valtion henkilöstömäärän vähentyessä myös valtion omaa tukityöllistämistä on kuitenkin ajettu alas. 1990-luvun laman aikoihin valtio työllisti työttömiä työnhakijoita vielä noin 12 000 henkilötyövuoden verran, mutta 2000-luvulle tultaessa luvut ovat pudonneet tasaisesti alaspäin. Viime vuonna valtio tukityöllisti enää 897 henkilötyövuoden edestä työttömiä työnhakijoita, vaikka tavoite oli 1000 henkilötyövuotta.

– Nämä työllisyyden hoidon pääratkaisut eivät ratkea sillä, että valtio työllistää. Valtion paukut näissä työllistämistoimissa ovat pääosin ihan muualla kuin tässä suorassa työllistämisessä. Meillä on nytkin 122 000 ihmistä valtion rahoituksen kautta aktiivitoimissa, selittää työministeri Lauri Ihalainen (SDP).

565 miljoonan työllistämispotti

565 miljoonan euron työllistämispotista vajaat 28 miljoonaa suunnataan tänä vuonna valtion omaan työllistämiseen. Se tarkoittaa käytännössä enimmillään 900 henkilötyövuoden työllistämistä. Työllistämistavoitetta laskettiin täksi vuodeksi valtion talousarvioesityksessä sadalla henkilötyövuodella alaspäin, vaikka työttömyys näyttäisi yhä jatkavan kasvuaan.

– Meille on tärkeää, että avoimille työmarkkinoille saadaan ihmisiä. Siinä tavallaan se jatkotyöllistyminen on aina parempaa, koska nämä (valtion tukityöt) ovat pätkätöitä. Arvokkaita sinänsä, mutta se työllistämisvaikutus avoimilla työmarkkinoilla on kuitenkin suurempi. Eihän tämä tehotonta ja vaikuttamatonta ole myöskään, mutta se mittakaava on nyt tällä kertaa tämä, Ihalainen toteaa.

Valtio työllistää 0,2% työttömistä

Valtion oma työllistäminen vastaa tällä hetkellä 0,2 prosenttia kaikista työtä vailla olevista. Kentällä valtion nihkeää työllistämisintoa ihmetellään.

– Kyllä se aavistuksen pieneltä kuulostaa, varsinkin kun tiedetään, että meillä olisi mahdollisuuksia palkata enemmänkin nuoria. Meillä olisi paljon hyviä tehtäviä nuorille tarjolla, mutta tänä vuonna ei ole enää mahdollisuutta palkata niin paljon kuin viime vuonna, kertoo kehityspäällikkö Mikko Tiira Metsähallituksesta.

Metsähallituksen työllistämistuet laskivat tälle vuodelle tuntuvasti, kun valtio päätti korvamerkitä työllistämisrahoista 40 prosenttia pitkäaikaistyöttömyyteen. Aiemmin Metsähallitus oli saanut työllistämistukea 2,5 miljoonaa vuodessa.

– Nyt meillä on vain viidesosa, ja mehän mielellämme ottaisimme ja työllistäisimme lisää nuoria, Tiira painottaa.

Myös Saara Käkelä näkisi mieluusti, että valtio lisäisi omaa työllistämismääräänsä. Vaikka tällöin tukityöllistämisen kulut lankeavat kokonaan valtion maksettaviksi, tuo se tullessaan myös paljon hyvää.

– Ihan eri tavalla haen tämän jälkeen töitä, kun vastavalmistuneena. Toiveikas olo ja aivan erilainen fiilis, että tällä nuorisotyöllistämisellä on ollut todella iso merkitys, Käkelä kiittelee.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.