Vammaisten asema kuntauudistuksessa huolettaa

Vammaisia koskeva laaja lakiuudistus siirtyy ensi vaalikaudelle.

Vammaisten asema herättää huolta palvelurakenneuudistuksessa. Heidän hyvä hoitonsa edellyttää yli kuntarajojen menevää yhteistyötä ja riittävästi rahaa, sanoo Vaalijalan kuntayhtymän piirinjohtaja Erkki Paara. Hän puhui Kuntamarkkinoilla Helsingissä tänään.

- Parasta olisi, jos vammaisten palveluihin olisi korvamerkittyä rahaa ja valtio maksaisi kuluista puolet, Paara sanoi. Hänen mukaansa muissa Pohjoismaissa käytetään kaksi kertaa enemmän rahaa vammaisten hoitoon kuin Suomessa.

Jos vammaisten kuntoutus ja hoito siirretään esimerkiksi liian pienille sairaanhoitopiireille, niissä ei riitä tarpeeksi asiakkaita, jotta erikoishoidon taso pysyisi korkeana.

- Pystytäänkö esimerkiksi aistivammaisille ja autisteille tarjoamaan erityispalvelut, Paara kysyi.

Nykysuuntauksena on päästä eroon suurista laitoksista. Paara painottaa, että tämän onnistuminen edellyttää sitä, että palveluasuntoja on riittävästi.

Kokonaisuudistus ensi vaalikaudelle

Vammaisia kokevan lainsäädännön kokonaisuudistus siirtynee seuraavalle hallitukselle. Uudistuksessa kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki nivotaan yhteen.

Tänä syksynä eduskuntaan on menossa esitys vammaisten tulkkipalvelujen lisäämisestä. Lisäystä pidetään vaatimattomana, kun esimerkiksi kuurosokeiden oikeus tulkkiin kasvanee nykyisestä 240 tunnista 360 tuntiin vuodessa. Tavoitteena oli kolminkertaistaa tulkkipalveluiden tunnit.

- Avustajapalvelun kehittämiseen ei löytynyt rahaa, sanoi ylitarkastaja Aini Kimpimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Nykyisin yli 4000 vaikeavammaisella on henkilökohtainen avustaja. Tarvetta avustajaan on arvioiden mukaan 10 000 vaikeavammaisella ihmisellä.

Jatkuuko kuntoutus ikääntyvillä?

Lausuntoja lakiuudistushankkeesta tuli sosiaali- ja terveysministeriöön yli 40. Niissä tuli esille näkemys, että palvelualueiden täytyy olla riittävän suuria, koska yksittäisissä kunnissa ei riitä osaaminen eivätkä rahat. Valtion rahoitusta haluttiin lisää muun muassa yhdenvertaisuuden nimissä. Erityisesti järjestöt pelkäävät, että palveluja heikennetään.

Lausunnoissa kannettiin huolta myös vammaisten ihmisten ikääntymisestä ja heidän kuntouttamisestaan. Esimerkiksi vaikeavammaisten ihmisten kuntouttamisesta vastaa Kela 65 ikävuoteen asti. Mikä on heidän tilanteessa, kun ikää tulee lisää, kysytään lausunnossa.

Kaksi lakia yhteen nivovan lakiehdotuksen lähtökohtana on palvelujen saatavuus ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu. Lakiteksti yritetään myös kirjoittaa mahdollisimman yksiselitteisesti, jotta vammaisten ihmisten oikeudet olisivat mahdollisimman selkeitä sekä asiakkaille että viranomaisille.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.