Vammaisten taksikyytien yhdistäminen takkuilee

Tähtäimessä on, että kaikki julkisin varoin maksetut kyydit hoidettaisiin matkapalvelukeskuksesta. Hankkeen takana ovat Kansaneläkelaitos, Kuntaliitto sekä liikenne-, sosiaali- ja opetusministeriöt. Ilman kyytiä jääminen saattaa pahimmillaan olla hengenvaarallista.

Vaikeavammaisille tarkoitettujen taksimatkojen yhdistäminen takkuilee pahan kerran. Usean henkilön kyytejä samalle taksille yhdistävillä matkapalvelukeskuksilla on tavoiteltu kunnille säästöjä, mutta tuloksena on ollut myöhästymisiä ja suurempiakin hankaluuksia.

- Käynnistysvaiheessa eri tahot ovat aivan liikaa keskittyneet kustannussäästöihin asiakaspalvelun kustannuksella, muotoilee yli-insinööri Marcus Merin liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Merinin johtama seurantatyöryhmä esittää silti, että matkapalvelukeskusuudistusta jatketaan ja malli pyritään toteuttamaan koko maassa. Tavoitteena on parikymmentä yhteistyöaluetta, joiden sisällä matkoja yhdistettäisiin.

Tähtäimessä on, että kaikki osittain tai kokonaan julkisin varoin maksetut taksikyydit koulukuljetuksista vammaisten ja ikäihmisten matkoihin asti hoidettaisiin matkapalvelukeskuksesta. Myös joukkoliikenteen - käytännössä lähinnä tiettyä reittiä kulkevien kutsutaksien - mahdollisuuksiin tulee työryhmän mukaan tarttua paremmin.

Hankkeen taustavoimina ovat Kansaneläkelaitos, Kuntaliitto sekä liikenne-, sosiaali- ja opetusministeriöt, jotka solmivat matkapalvelukeskuksista yhteistyösopimuksen vuonna 2004. Nykyvaihe oli äskettäin esillä Tampereella pidetyssä seminaarissa.

Viisi eri mallia

Nykyisellään matkoja yhdistellään eri puolilla Suomea viidellä eri mallilla, joissa vetovastuussa on esimerkiksi kaupunki tai Kela. Käytännön matkanyhdistely voi olla yksityisen operaattorin vastuulla. Läheskään kaikki kunnat eivät ole mukana, eivät myöskään kaikki sairaanhoitopiirit.

- Nykykäytäntö ei edistä sitoutumista. Jonkinlainen säädösohjaus olisi tarpeen, arvioi Merin.

Merinin mukaan matkapalvelukeskusten tulisi olla yhden viranomaistahon vastuulla. Valtakunnallisia linjauksia odotellaan myös kunnissa ja lääninhallituksissa.

Huonoja kokemuksia

Savonlinnassa kokemukset matkapalvelukeskuksesta ovat olleet niin huonoja, että kaupungin lakimies Hannu Hyttinen on saanut toimeksiannon miettiä, miten vuonna 2005 solmituista sopimuksista voitaisiin irrottautua.

- Ongelmat ovat tulleet välittömästi esiin. On tullut asiakaspalautteita, liikennöitsijöiden reklamaatioita ynnä muuta, kertoo Hyttinen.

- Kustannukset ovat vähentyneet lähinnä sen vuoksi, että matkojen käyttö on vähentynyt. Ennen taksikortit olivat täyteen leimattuja, nyt monet vaikeavammaiset tekevät vain 5-6 taksimatkaa kuussa, hän sanoo.

Yksi ongelmien syy on ollut se, että matkapalvelukeskusta hoitavan yksityisen operaattorin tietokoneohjelma ei ole toiminut niin kuin piti. Sopimuksen operaattorin kanssa on tehnyt Itä-Suomen lääninhallitus.

- Tietääkseni Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa matkapalvelukeskus on toiminut paremmin. Siellä se on hoidettu kuntavetoisesti, sanoo Hyttinen.

Hyttinen ei ole heittämässä koko matkapalvelusysteemiä romukoppaan. Parantamista kuitenkin on runsaasti.

- Kyse on sentään ihmisten perusoikeuksiin kuuluvasta liikkumisvapaudesta, Hyttinen muistuttaa.

Myöhästymisestä vahingonkorvaus?

Vammaisen pitäisi voida saada vahingonkorvausta, kun hänen tarvitsemansa kyyti on matkapalvelukeskuksen toiminnan vuoksi myöhästynyt tai jäänyt kokonaan saamatta, katsoo Invalidiliiton vammaisasiamies Elina Akaan-Penttilä.

- Voi olla hyvin turvatonta ja joskus jopa hengenvaarallista, jos joutuu odottamaan pakkasessa kymmenen-viisitoistakin minuuttia, toteaa itsekin pyörätuolilla liikkuva Akaan-Penttilä.

Rahallista vahinkoa syntyy, jos esimerkiksi hammaslääkäriltä myöhästynyt joutuu joka tapauksessa maksamaan käyttämättä jääneen aikansa, taikka kun jo hankittu teatteri- tai konserttilippu jää käyttämättä. Pahaa mieltä on vaikeampi mitata.

- Jonkinlainen korvausvastuu tulisi olla, muuten asiakas jää vaille oikeusturvaa. Nykyjärjestelmässä kyydin tarvitsija ei ole sopimusosapuoli, vaan hallintoalamainen, sanoo Akaan-Penttilä.

Akaan-Penttilä muistuttaa, että vammaispalvelulain mukaiset taksikyydit on tarkoitettu niille, jotka eivät ilman suuria vaikeuksia voi kulkea esimerkiksi bussilla. Kyytejä saa rajallisen määrän kuukausittain, ja niistä maksetaan omavastuuosuus.

- Liian paljon ajatellaan, että vaikeavammaiset ihmiset ovat yksi ryhmä. He ovat kuitenkin yksilöitä erilaisine elämäntilanteineen, painottaa Akaan-Penttilä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.