Vanhanen kritisoi tonttipolitiikkaa

Raakamaan pakkolunastuksesta on tullut kevään kuuma keskustelunaihe. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan maa-alueiden pakkolunastus on yksi mahdollinen ratkaisu pääkaupunkiseudun tonttipulaan.

Matti Vanhanen

Pääministeri Matti Vanhanen kritisoi voimakkaasti pääkaupunkiseudun kuntien tonttipolitiikkaa. MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Vanhanen muistutti, että kunnilla olisi kaikki keinot käytettävissään.

- Kyllä se viikontakainen uutinen siitä, että pääkaupungin kolme kaupunkia yhteensä pystyivät myymään vain 18 kunnantonttia tänä vuonna, on jonkilainen skandaali. Lainsäädännön puolesta kunnilla on kaikki välineet käytettävissä, vapaaehtoisesta yhteistyöstä tonttien pakkolunastamiseen asti. Lainsäädäntöä ei tarvita lisää, siltä puolelta on kaikki kunnossa, Vanhanen toteaa.

Vanhasen mukaan kuntien tulee kohdella valtiota pakkolunastusasioissa samalla tavalla kuin muitakin maanomistajia. Pääministeri myös peräänkuuluttaa kaikilta kunnilta sitoutumista tonttitilanteen parantamiseksi.

- Kunnille kasvu on rasite. Osa kunnista, esimerkiksi kotikuntani Nurmijärvi, on paljon pienempänä kuntana luovuttanut noin 250 tonttia. Eli yksittäiset kunnat eivät voi tätä tonttitarvetta purkaa. Mitkään päätökset tai mitkään rahat eivät siihen riitä. Tarvitaan kaikkien kuntien sitoutumista. Mennään kaikki samassa tahdissa. Luodaan mieluummin ylitarjontaa, jolloin hinnat tulisivat reippaasti alas, Vanhanen ehdottaa.

Pääministeri toivookin nyt selkoa pääkaupunkiseudun tilanteeseen selvityksestä, jonka tekijäksi on valjastettu selvitysmies Rainer Alanen.

- Tähän liittyen olemme asettaneet selvitysmies Alasen selvittämään seudun hallintoa, että saataisiin laajempi, selvempi yhteinen sitoutuminen asuntopolitiikan kohdalle. Valitettavasti tämä hanke tuntuu olevan vastatuulessa. Toivottavasti tämä tonttikeskustelu on omalta osaltaan potkimassa myös seudun omaa tahtoa eteenpäin, Vanhanen sanoo.

Esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa on tontteja, mutta niillä ei ole rahaa kunnallistekniikkaan. Pääministeri Vanhanen ei lähtisi kuitenkaan heti jakamaan yhteisöveroa pääkaupunkiseudulle.

- En tiedä, onko se nyt tästä kiinni. Kyllä jokainen veronmaksaja aikanaan, 10-15 vuoden päästä viimeistään, tuo jo selvää voittoa kunnille, vaikka näitä palveluja rakennetaan. Tietysti kasvuvaiheessa kunnat vähän velkaantuvat, mutta tasaantumisvaiheesa velka maksetaan pois. Valtiovalta on omalta osaltaan antamassa kunnallistekniikan rakentamisavustusta lähivuosien aikana noin 50 miljoonaa. Osittain kyse on nyt järjestelykysymyksestä. Jos Tuusulan ja Nurmijärven kaltaiset kunnat pystyvät tontittamaan, niin ihmettelen, miksi suuremmilla kaupungeilla ei ole varaa siihen, kummastelee Matti Vanhanen.

Pääministeri muistuttaakin, että kaavoitus ja tonttien järjestäminen on kuntien perusvelvollisuus riippumatta kuntien ja valtion suhteesta.

Järvenpäässä kiistelyä maa-alueesta

Kinastelu maan hinnasta vaarantaa Järvenpään kaupungin lähivuosien tonttisuunnitelmat. Samasta maapalasta on kiinnostunut kaksi veronmaksajan edustajaa, kunta ja valtio. Valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli ei suostu myymään Järvenpään kaupungin kipeästi tarvitsemaa 70 hehtaarin aluetta. Kädenvääntö maan hinnasta jarruttaa Järvenpään tonttipolitiikkaa, sillä radan varteen pitäisi nousta pientaloja lähes 1200 ihmiselle.

- Järvenpäässä on hyvä konsensus siitä, että emme pakkolunasta yksityisten maata ja toisaalta pyrimme pitämään raakamaan hinnan raakamaan hintana. Kaupunki käyttää sitten kaavoitusmonopoliaan ja myy kaavoitettua maata, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Petri Graeffe.

Järvenpään tapaus on tuttu kuntaministeri Hannes Manniselle. Hän on kehottanut pääkaupunkiseudun kuntia käyttämään lain suomaa mahdollisuutta pakkolunastukseen. Keskustalaisen ministerin lausunto sai eteläsuomalaiset viljelijät takajaloilleen.

- Kyllä siitä on kritiikkiä tullut. Olen aina korostanut, että se on viimesijainen keino ja yleensä sen käyttö osoittaa, että on epäonnistuttu muussa kuntapolitiikassa, sanoo alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen.

Järvenpään väkiluvun kasvu jatkui viime vuonna yli viidellä sadalla ihmisellä. Muuttovoittoa se saa Helsinki-Espoo-Vantaa-alueilta.

- Suurin tekijä ilmeisesti on, että perhe kasvaa ja haetaan isompaa asuntoa. Helsingin hintataso on liian korkea ja silloin hakeudutaan kehyskuntiin kuten Järvenpäähän, selittää kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen.

Järvenpäässä kiistellään siitä, periikö hyödyn maan kaavoituksesta kunta, joka tarvitsee rahaa kunnallistekniikan ja alueen palveluiden rakentamiseen vai Kapiteeli, jonka tehtävä on tuoda rahaa valtiolle.
(MTV3)

(Kymmenen uutiset 29.04.2004).

(Huomenta Suomi 29.04.2004)

MTV3:n haastattelussa pääministeri Matti Vanhanen sanoi myös, että laajentuneessa Euroopan unionissa Suomen on paremmin pystyttävä vaikuttamaan asioiden valmisteluun jo komission sisällä.

- Meillä täytyy olla joustava kyky tehdä asiakohtaisesti yhteistyötä eri maiden kanssa, Vanhanen sanoi. Hän totesi myös, että Suomen tavoite on edelleenkin säilyttää oma komissaari.

(Huomenta Suomi 29.04.2004)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.