Vanhempien voimavarat jäävät koulussa hyödyntämättä

Kadonneesta vanhemmuudesta ja isien ja äitien väsymyksestä puhutaan nykyään paljon. Vanhempien ja koulun yhteistyöstä torstaina Jyväskylän yliopistossa väittelevä Margaret Trotta Tuomi näkee vanhemmat käyttämättömänä voimavarana, jotka edelleen kantavat päävastuun lastensa kasvatuksensa.

-Vanhempien ja koulun tulisi olla enemmän yhteistyössä keskenään. Siitä hyötyisivät kaikki, Trotta Tuomi sanoo.

Trotta Tuomi korostaakin, että vanhempien ja koulun välistä kumppanuutta tarvitaan jo ennen kuin ongelmia alkaa ilmaantua. Hänen mielestään vanhempien ja opettajan on hyvä tuntea toisensa, jotta tietävät, mitä keneltäkin voi odottaa.

Miten tällainen tiivis vuorovaikutus sitten voidaan käytännössä synnyttää? Margaret Trotta Tuomi selvitti asiaa viettämällä vuoden ajan joka toisen viikon jyväskyläläisen Cygnaeuksen koulun luokassa, osallistumalla oppitunteihin, tekemällä toimintaehdotuksia opettajalle ja keskustelemalla oppilaiden kanssa.

Samalla hän seurasi, miten ekaluokkalaisten ryhmähenki muodostui ja mitä vaikutusta tiiviillä kodin ja koulun välisellä vuorovaikutuksella tavalliseen arkeen ja luokan eettiseen ilmapiiriin oli. Luokan neljän oppilaan ryhmät opettelivat neuvottelemaan asioista. Nämä ryhmät vahvistivat luokan yhteenkuuluvuutta. "Ihmisarvomalliksi" nimetty malli alensi opettajan ja vanhempien välistä yhteydenpidon kynnystä. Tulokset koettiin positiivisiksi.

Perheilloista luottamuksen henkeä

Luokan vanhemmat päättivät kokoontua joka kolmas viikko pitämään perheiltaa.

-Pidimme nyyttikestit perhepuiston pienessä mökissä avoimien ovien periaatteella. Sinne tulivat vanhemmat ja koululaisen sisarukset, opettaja, joskus joitakin vierailijoita. Lapset leikkivät ulkona ja sisällä, vanhemmat keskustelivat keskenään tärkeistä asioista, oli epämuodollinen ja kodikas tunnelma, Trotta Tuomi kuvaa.

Moni pieni asia, vaikkapa tarve opettaa pikku-Liisalle hiukan enemmän kertotaulua, tuli esiin pehmeällä tavalla, kun isä sattui kysymään tätä asiaa opettajalta muun seurustelun lomassa.

-On hyvä, että asioita hoidetaan kuntoon jo silloin, kun ne eivät ole vielä käyneet kovin vaikeiksi. Kyse on ongelmien ennalta ehkäisystä, Trotta Tuomi sanoo.

Lopuksi esille pystyttiin ottamaan isompiakin kasvatuskysymyksiä. Vanhemmat tulivat tutuiksi keskenään ja keskustelivat vilkkaasti lapsiperheiden eteen tulevista käytännön tilanteista. Perheillat koettiin niin palkitseviksi, että suuri osa perheistä kävi niissä säännöllisesti.

Erilaisuuden käsittelyä koulussa

Margaret Trotta Tuomen toimintatutkimuksen eräs tavoite oli ehkäistä syrjäytymistä ja koulukiusaamista. Tähän pyrittiin palautetuokioilla ja mahdollisuuksilla tutustua esimerkiksi maahanmuuttajiin ja eri tavoin vammaisiin henkilöihin.

-Ei niin, että olisi kutsuttu kouluun eksoottista ruokaa laittava nainen tai tanssiesitys. Sen sijaan vieraaksi tuli esimerkiksi etiopialainen opiskelija, joka näytti valokuvia perheestään. Lapset saivat kysellä häneltä lisää heitä kiinnostavista asioista. Lapset kävivät myös seuraamassa näkövammaisten urheilukilpailuja ja koululle palattuaan kokeilivat, kuinka vaikeaa juokseminen silmät kiinni on. Näin he oppivat arvostamaan urheilijoiden suoritusta. He saivat vieraakseen liikuntavammaisen yliopistolla työskentelevän tutkijan, joka kertoi perheestään ja vastasi lasten kysymyksiin siitä, miltä oikein tuntuu kävellä noin, Trotta Tuomi kuvailee.

-Osan näistä tilanteista suunnittelimme niin, että pääosassa olisivat vierailijoiden erityistaidot eikä heidän erilaisuutensa. Veimme lapset esimerkiksi eräälle erityiskoululle, koska he halusivat oppia tietokoneiden käyttöä. Koulun oppilaat opettivat heitä, Trotta Tuomi kertoo.

Margaret Trotta Tuomen väitöskirjassa esiteltävää ihmisarvomallia ja sen saavuttamisen työkaluja sovelletaan käyttöön myös Libanonissa. Trotta Tuomi on esitellyt työtään sikäläisessä rauhankasvatuksen kesäkoulussa jo useaan otteeseen. Byblosin kaupungissa sijaitseva yliopistollinen rauhantutkimuksen keskus on tästä virikkeen saaneena yhdessä kansalaisjärjestön kanssa aloittanut oman hankkeen, jossa suomalaisen koulun kokemuksia hyödynnetään.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.