Vanhusten kaltoinkohtelu järkyttää: "Toisen asukkaan peppua pestään metrin päässä – onko tämä inhimillistä?"

Liki kaikki ympärivuorokautisissa yksiköissä työskentelevät työntekijät ovat havainneet vanhusten tahatonta tai tahallista kaltoinkohtelua. 93 prosenttia Valviran kyselyyn vastanneista on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua.

Kaltoinkohtelu voi olla tahatonta tai tahallista, mutta kiireen rooli korostuu. Tuloksista löytyy monia Valviran mukaan huolestuttavia piirteitä. 

– Kaltoinkohtelua ei välttämättä tunnisteta yksikön sisällä. Muutamat työntekijät ovat havainneet kaltoinkohtelua päivittäin tai viikottain ja osa taas ei ole havainnut sitä koskaan. Vai onko kiinni asenteesta? pohtii Valviran ylitarkastaja Marja-Sisko Tallavaara

Yleisimpiä päivittäisiä tai viikottaisia kaltoinkohtelun muotoja ovat ulkoilun laiminlyönti, vanhuksen jättäminen yksin ja karkea kielenkäyttö. Vastaajista liki viidennes havainnoi, että ulkoilu laiminlyödään usein. 15 prosenttia työntekijöistä koki samaa, kun käsittelyssä oli vanhuksen jättäminen yksin. Noin 13 prosenttia koki, että karkea kielenkäyttö on päivittäistä tai viikottaista.

"Monella huono omatunto"

Onko kiire ongelma hoitotyössä?

– On toki. Se kiire luo stressiä. Silloin huomaamattakin saattaa käyttää karkeaa kieltä ja määräillä. Monet kokevat huonoa omatuntoa, kun eivät pysty antamaan sitä perushoivaa niin hyvänä kuin toivoisivat ja haluaisivat. Eli ei voi keskustella vanhuksen kanssa ja ei voi ottaa vanhuksen toiveita ja tahtoa huomioon, kun on niin kiire, jatkaa ylitarkastaja. 

Onko yleistä, että kiireen takia tapahtuu kaltoinkohtelua?

– Ainakin sellaista tietoa työntekijät tuottivat vastauksissa. Kiire aiheuttaa ihan tahatonta kaltoinkohtelua. Esimerkiksi kovakouraisuutta saattaa olla, koska pitää saada hoitotoimenpiteet suoritettua nopeasti.

Vantaalla Simonkylän vanhustenkeskuksessa Valviran raportti järkyttää. 

– Tämä kuulostaa aivan järkyttävälle. Miten se kiire voi oikeuttaa kaltoinkohteluun? Sellaista ei pitäisi ikinä tulla. Se kiire ei voi olla syy siihen, että kaltoinkohtelisi toista ihmistä, lataa Vantaan kaupungin ylihoitaja Nina Linja.

"Inhottavaa, että ei puututa"

Yli 60 prosenttia vastaajista sanoo, että kaltoinkohteluihin puututaan aina, kun sellaista havaitaan. Ylitarkastaja kiinnittää huomion siihen, kuinka suuri osa ei puutu. 

– Todellakin, kun katsotaan luokat "joskus", "harvoin" ja "ei koskaan", niin prosentti kipuaa yli kolmenkymmenen, sanoo Tallavaara.

Vantaan kaupungin Linja nostaa puuttumattomuuden keskiöön. 

– Tämä on se kaikkein inhottavin ja pahin tieto. Jos huomataan mitä ikinä vaan, niin aina pitäisi viedä eteenpäin. On se sitten vain vaikka kysymyksen herääminen itselle siitä, että onko tämä oikein, ylihoitaja sanoo. 

Valviran raportista löytyy esimerkkejä työntekijöiden kokemuksista.

"Itse henkilökohtaisesti koen joka ikinen työpäivä toimivani väärin jokaista hoidettavaani kohtaan vain ja ainoastaan siitä syystä, etten millään ehdi hoitamaan heitä niin hyvin kuin haluaisin."

"Kiireessä helposti käsittelee vanhaa haurasta ihmistä liian kovalla otteella."

"Kaltoinkohtelua ovat myös yksikkömme liian ahtaat huoneet. Ei mahdu omia tavaroita saati vierastuolia. Toisen asukkaan peppua pestään metrin päässä – onko tämä inhimillistä?"

"Epätietoisten määrä yllättävän suuri"

Kysely lähetettiin yli tuhanteen yksikköön, joista valtaosa on luvanvaraisia eli yrityksiä, järjestöjä tai yhdistyksiä. Vajaa 400 yksikköä on julkiselta sektorilta.

Vastauksista nousee esiin epätietoisuus. Yli 40 prosenttia työntekijöistä ei tiedä onko kaltoinkohteluriskejä käsitelty yksikön omavalvontasuunnitelmassa tai onko kaltoinkohtelutilanteisiin laadittu toimintamalli.

Julkisen sektorin vastaajista liki puolet ei tiedä, onko kaltoinkohtelun ehkäisyä käsitelty omavalvontasuunnitelmassa. Luvanvaraisten keskuudessa luku on vajaa 40 prosenttia. 

– Epätietoisten määrä on yllättävän suuri. Omavalvontasuunnitelmavelvoite tuli julkisiin yksiköihin 2015 ja luvanvaraisilla se on ollut jo vuodesta 2012 lähtien. Tämä suunnitelmahan pitäisi tehdä yksikössä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tässä esimiehillä on merkittävä rooli, muistuttaa Tallavaara. 

Valviran kyselyyn vastasi 7400 työntekijää. Näin laajasti asiaa ei ole ennen Valvirassa selvitetty. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.