Vankiloihin tulossa päihteettömät osastot

Ensi keväästä alkaen uusi vankeuslaki velvoittaa rangaistuslaitokset järjestämään erillaiset osastot päihtiestä eroon haluaville. Jo nyt päihteettömille osastoille on tungosta.

Vankiloihin on jatkossa perustettava erillisiä osastoja päihteistä eroon haluaville vangeille. Niin sanottuja sopimus- eli päihteettömiä osastoja on jo perustettu suurimpaan osaan Suomen vankiloita, mutta ensi keväänä annettava esitys uudeksi vankeuslaiksi myös velvoittaa rangaistuslaitoksia niiden järjestämiseen.

Neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen oikeusministeriöstä kertoi tänään vankeinhoidon päihdepäivillä Vantaalla, että huume- ja alkoholiongelmat sekä sekakäyttö ovat vankiloissa yhä iso ongelma. Pullojen tuontia kiven sisään kyetään toki rajoittamaan, mutta huumeiden virtaa heikommin.

-Valvontaa on viime vuosina lisätty, vankiloissa on jopa omia tai lainassa olevia huumekoiria ja huumetuontia epäiltäessä myös vierailijoita tarkistetaan. Silti valvonta ei ole aukotonta. Vankiloissa ei myöskään ole selkeitä alkoholisteja tai selkeitä narkomaaneja, vaan moni käyttää sitä mitä saa. Ihminen voi vankilassa ollessaan käyttää huumeita ja siviiliin päästyään siirtyä takaisin viinaan, Kaukonen taustoittaa.

Valvonta tiivistyy


Päihteettömillä osastoilla valvontaa aiotaan jatkossa tiivistää entisestään.

Vanki pyrkii osastolle lakiuudistuksen jälkeen vapaaehtoisesti, kuten tähänkin asti, mutta sen jälkeen sitoutuminen päihteettömyyteen on myös tarkemmin valvottua.

-Sopimusosastojen vangit eivät ole tekemisissä niin sanottujen tavallisten vankien kanssa, jotta houkutuksilta kyettäisiin välttymään. Työpajat, ruokailu ja kaikki mahdollinen vankilatoiminta ajoitetaan niin, että sopimusosaston väki ei tapaisi muita vankeja, Kaukonen kommentoi.

Virkamiehen mukaan päihteettömille osastoille on ollut enemmän tulijoita kuin on ollut paikkoja.

Suomessa on kaikkiaan 3600 vankia, joista peräti 60 prosenttia on vakavasti päihdeongelmaisia. Sopimusosastopaikkoja kaikista vankilapaikoista on kuitenkin vain noin 15 prosenttia, eikä vankilassa myöskään voi aloittaa korvaushoitoja.

-Vieroitukseen pääsee, mutta korvaushoitoa esimerkiksi heroiiniriippuvuuteen saa vain, jos sen on aloittanut siviilissä. Siihen vankeinhoidossa on sitouduttu, ettei aloitettu korvaushoito vankilassa katkea, erityisasiantuntija Marketta Junger oikeusministeriöstä sanoo.

Ministeriön mukaan lainmuutoksessa syntyy jonkin verran enemmän sopimuspaikkoja nykyiseen verrattuna.

-Sopimuspaikat ovat pitkälti menneet narkomaaneille, joilla on halu pysytellä irti huumeista. Sen sijaan ei ole tutkittua tietoa siitä, säilyttääkö päihteettömältä osastolta vapautuva tavallisiin vankeihin verrattuna paremmin päihteettömyytensä myös siviilissä, Junger toteaa.

Syrjäytymisen kierre uhkaa

Kaukonen pelkää, että alkoholin madaltuvat hinnat näkyvät vankiloissa edelleen lisääntyvinä päihdeongelmina. Se taas tietänee kasvavia lukuja useisiin rikollisuuden lajeihin, kuten ryöstöihin ja pahoinpitelyihin.

-Vuosien mittaan on nähty, että alkoholin saatavuus heijastuu suoraan rikollisuuteen. Kasvava rikollisuus ja lisääntyneet päihdeongelmat tietävät siten vaikeasti hallittavaa tilannetta vankiloissa, Kaukonen sanoo.

Hänen mukaansa päihdekuntoutus onnistuu vankiloissa yhtä hyvin kuin muualla yhteiskunnassa, mutta vapautuessaan vanki jää usein tyhjän päälle.

-Vanki voi siksi olla alkoholin, syrjäytymisen ja kuntoutusavun puutteen kierteessä jo vapautuessaan., Kaukonen kertoo.

Vankeinhoitolain uudistuksessa vangin rehtiytymistä koetetaan lisäksi pönkittää entistä paremmalla vankeusajan suunnittelulla. Yhteistyössä vangin kanssa hänen "kakkunsa" yritetään siivuttaa kaikilta osin niin, ettei hänen vapauteensa yhteiskunnan enää tarvitsisi kajota.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.