Varo ikäviä tuliaisia – nämä voivat piiloutua matkatavaroihisi

Ulkomaanmatkalta tuotu tuliainen saattaa sisältää joskus ikävän yllätyksen. Esimerkiksi pähkinäpussissa salamatkustava keittiökoisa voi aiheuttaa kuukausien riesan.

Tiedotusvälineet raportoivat kuukausi sitten Floridasta kukan mukana Suomeen tulleesta kotelosta, josta kuoriutui upea perhonen. Toukka oli reissannut Suomeen Floridasta Italian kautta.

Perhonen oli kukan tilaajille, Rajamäen Työtehoseuran floristiopiskelijoille, iloinen yllätys. He nimesivät perhosen Sainiksi ja hemmottelivat sitä sen lyhyen elämän ajan kaikin mahdollisin keinoin.

Yleensä ulkomaantulijat eivät ole kuitenkaan niin harmittomia ja tervetulleita tapauksia.

Matkalta tuotujen mausteiden, makeisten, kuivahedelmien ja pähkinöiden seassa voi tulla esimerkiksi keittiökoisan eli Intianjauhokoisan munia.

Jos munat pääsevät kehittymään toukiksi ja perhosiksi asti, urakka on melkoinen. Aikuisia perhosia voi nähdä lentelemässä huoneissa vielä kauan senkin jälkeen, kun saastuneet tuotteet on hävitetty ja säilytyspaikat siivottu.

Banaanilasteissa piilottelee siilikkäitä

Keittiökoisa on Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestarin Jaakko Kullbergin mukaan malliesimerkki kansainvälisestä tuholaislajista, joka on nyt käytännössä jo kosmopoliitti. Alun perin se on kotoisin Etelä-Amerikasta.

– Sitä löytyy nyt jo melkein joka ruokakaupasta. Koisa voi tulla kotiin paitsi ihmisten ruuan matkassa myös esimerkiksi lemmikkien kuivamuonassa, Kullberg kertoo.

– Lisäksi esimerkiksi bataatin mukana voi tulla lasisiipiä. Kaikissa pähkinöissä voi tulla erilaisten kuoriaisten ja perhosten toukkia. Banaanikuormien mukana tulee jatkuvasti erilaisia Etelä-Amerikasta lähtöisin olevia, toukkana hyvin myrkyllisiä siilikäslajeja. Kuoriuduttuaan ne ovat näyttäviä perhosia. Luonnossa esimerkiksi mehiläisten hyvin haitalliset loispunkit ovat täysin tuontitavaraa.

– Syötäväksi tarkoitetut tuliaiset kannattaa aina käyttää pakkasessa, jos ei ole varma siitä, mitä siellä on matkassa, Kullberg neuvoo.

Trooppinen laji ei pärjää Suomessa

Suomessa elää Kullbergin mukaan useita kymmeniä maahanmuuttajalajeja. Monet sisätilojen pienistä hyönteistuholaisista ovat subtrooppista alkuperää, osa niistä suorastaan autiomaalajeja.

Jos hyönteinen matkaa Suomeen tropiikista, on Kullbergin mukaan  melko epätodennäköistä, että ne leviävät luontoon. Mutta mikäli hyönteisen lähtöalueella on Suomen kanssa samantyyppinen ilmasto ja luonto, kyseessä on todellinen riski alkuperäisluonnolle.

– Euroopan hyönteismaailmassa on jo monenlaisia ongelmatapauksia. Yksi niistä on eksoottinen palmuilla elävä eteläafrikkalainen hyönteislaji. Se on päässyt vapaaksi Portugalissa ja Espanjassa, ja hävittää siellä palmuja erittäin tehokkaasti.

– Erityisen vaikea ongelma ovat olleet erilaiset muurahaislajit, jotka pystyvät ottamaan ekosysteemejä aika pahasti haltuun.

Rapurutto on yksi pahimmista vieraslajeista

Äyriäismaailmassa rapurutto on Kullbergin mukaan Suomessa paras esimerkki ihmisen "tärviötoiminnasta". Sitä pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä sadasta haitallisimmasta vieraslajista. Suomessa vuotuiset rapusaaliit romahtivat 1970–1980-luvuilla ruton vuoksi noin 20 miljoonasta murto-osaan.

– Alkuperäinen rapulaji tapettiin sukupuuttoon suunnilleen koko Euroopasta. Sitten istutettiin amerikkalaista lajia tilalle korvaamaan rapuruttokatoa. Se taas aiheutti läsnäolollaan sen, että eurooppalaisella lajilla ei ole edes mahdollisuuksia levittäytyä paikalle uudelleen, koska rapurutto elää amerikkalaisessa lajissa ilman, että se tappaa eläimen.

Britanniassa pohjoisamerikkalainen harmaaorava on puolestaan jo lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan.

– Sama harmaa orava on päässyt vapaaksi myös Italiassa ja leviää voimakkaasti kohti pohjoista, sillä populaatiota ei saatu hengiltä – koska se on niin ihmisten mielestä "söpö", Kullberg paheksuu.

"Kissan ja koiran pitäisi riittää"

Britanniassa ja Italiassa punaruskea Euroopan orava on jäämässä altavastaajaksi harmaaoravalle.

Kullberg toivoo järjen käyttöä eläinten ja kasvien tahallisessa siirtelyssä mantereelta toiselle, vaikka Suomen luontoa suojelee ainakin vielä toistaiseksi ilmaston ankaruus.

– Toisaalta esimerkiksi lupiinit ja jättiputki pystyvät dominoimaan Suomen luontaista kasvillisuutta aika näyttävästi. Eläinpuolella vaikkapa supikoira ja minkki aiheuttavat kaikenlaisia ongelmia luonnossa. Muun muassa kettu kärsii, jos supikoirakanta on kovin tiheä. Supikoira kestää muun muassa kapia kettua paremmin, mikä on sille kilpailuetu.

– On käsittämätöntä, että tänne annetaan tuoda vierailta alueilta eläinlajeja huvin vuoksi. Kissat ja koirat ja pari muuta valittua elukkaa saisi hyvin riittää. Itse näen biologina, että tässä leikitään tulella – tai jollain vieläkin pahemmalla asialla.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.