Varsovan ilmastokokouksessa neuvotellaan päästövähennysten aikataulusta

Kahden viikon kuluttua alkavalta Varsovan ilmastokoukselta odotetaan ratkaisuja siitä, millainen maailmanlaajuinen ilmastosopimus solmitaan vuonna 2015 Pariisissa.

- Varsovassa on sovittava, milloin valtiot ilmoittavat päästövähennyssitoumuksensa. Niiden on oltava tiedossa hyvissä ajoin ennen 2015 Pariisin ilmastokokousta, jotta pystytään arvioimaan, riittävätkö vähennykset siihen, että ilmaston lämpeneminen pystytään rajoittamaan kahteen asteeseen, kertoo Suomen tuore pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.

EU päättää ensi keväänä päästövähennystavoitteensa vuoteen 2030. Komission esitystä odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä.

- 40-60 prosentin päästövähennykset vuoden 1990-tasosta vuoteen 2030 mennessä olisivat linjassa ilmastotieteen vaatimusten kanssa. Varsovassa pitäisi myös sopia, miten päästöjä rajoitetaan ennen vuotta 2020, koska muuten kahden asteen raja karkaa, arvioi ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.).

Vaikka Varsovan ilmastokokoukselta odotetaan askelmerkkejä kohti Pariisia, konkreettiset tulokset voivat jäädä laihoiksi.

- Varsovasta ei odoteta mitään uutta isoa sopimusta eli voi jo ennustaa, että kansalaisjärjestöt ovat pettyneitä kokouksen antiin. Pinnan alla tapahtuu kuitenkin paljon, tiivistää Ville Niinistö.

Päästövähennykset edistyvät jopa Kiinassa ja Yhdysvalloissa

Niinistö näkee myönteisiä merkkejä niin Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin.

- Vaikka kongressi e hyväksy ilmastolakeja, Yhdysvaltain ympäristövirasto on määrännyt tiukkoja päästörajoja teollisuuslaitoksille. Päästörajat ovat monissa laitoksissa jo huomattavasti tiukempia kuin meillä. Kiinassa päästökauppa on kokeilussa jo 7 provinssissa. Vuonna 2018 Kiina voisi ehkä olla valmis ottamaan käyttöön koko maan kattavaan päästökaupan, ennakoi Niinistö.

Varsovan kokouksessa keskustellaan myös ilmastorahoituksesta. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa teollisuusmaat lupasivat, että kehitysmaille annettava ilmastorahoitus nousee 100 miljardiin dollariin vuodessa vuoteen 2020 mennessä.

- Lupaukset eivät auta mitään, niiden pitää konkretisoitua. Suomen ja EU:n pitäisi Varsovassa kertoa kehitysmaille, miten tuohon 100 miljardin dollarin tukeen päästään, vaatii Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje.

Puola on hiilikaivoksineen mielenkiintoinen isäntämaa ilmastokokoukselle. Ilmastokokouksen sivutapahtumana järjestetään muunmuassa kivihiiliseminaari, jossa mietitään, miten kivihiilen ilmastohaittoja voitaisiin vähentää.

- Puolalle ilmastopolitiikka on energiapolitiikkaa. Puola ei halua vähentää kivihiilen käyttöä, jos se lisää riippuvuutta Venäjältä tulevasta maakaasusta. Vaikka Puola on ollut jarruna EU:n ilmastotavoitteissa, kyllä sielläkin halutaan, että kansainvälinen ilmastosopimus etenee, muotoilee ympäristöministeri Niinistö.

Varsovan ilmastokokous alkaa 11. marraskuuta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.