Vasemmisto otti yhteen Naton nopean toiminnan joukoista

Vasemmistopuolueiden keskinäinen kiistely on sähäköittänyt eduskunnan keskustelua, kun se tänään pääsi arvioimaan hallituksen ja presidentin päätöstä Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin.

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma päätteli kuulemastaan, että vasemmistoliitossa eletään yhä kylmän sodan juoksuhaudoissa.

Sitä ennen Jaakko Laakso (vas.) oli tiennyt kertoa, että Nato kehittää itsestään tehokasta "sotijaa", ja tämän sotilaallisen muutoksen moottorina ovat nämä NRF-joukot. Kun Suomea viedään nyt mukaan, Laakson mukaan käytössä on vanha keino: vähittäinen mukaanmeno.

- Kaikki tietää, että nyt otetaan uusi askel kohti Naton jäsenyyttä, Esko-Juhani Tennilä (vas.) säesti.

Liisa Jaakonsaari (sd.) harmitteli, miten pääministeri ja presidentti tulivat vain vahvistaneeksi Tennilän tarjoamia mielikuvia. Nämä olivat televisiouutisissa "vähän kuin itkuun purskahtamaisillaan" selvittäneet yhteistä Nato-päätöstään.

- Miksi ette voi sanoa, että Suomen oma ihana tavoite toteutuu.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vastasi, että jos ilme ei ollut kauhean iloinen, taustalla ehkä vaikutti tietoisuus operaatioiden riskeistä.

"Tulkaa toverit 2000-luvulle"

Heinäluoma perusteli SDP:n tukea NRF-joukkoihin osallistumiselle sillä, että kysymys on kriisien ja kansanmurhien ehkäisemisestä ja sellaisessa kriisinhallinnassa Suomi on ollut ennenkin mukana. Nato-jäsenyyden kanssa tällä päätöksellä ei ole mitään tekemistä.

- Kuoppaa kaivetaan vain sanan Nato kohdalle, ja ilmeisesti ainut mikä teille kävisi kriisinhallinnassa olisi se, että Varsovan liitto olisi vielä olemassa. Tulkaa toverit 2000-luvulle, Heinäluoma vastasi Laaksolle ja Tennilälle.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) ei säikähtänyt vasemmistoliittolaisten kovia Nato-puheita ja jaksoi säilyttää optimisminsa. Hän aisti pienen mahdollisuuden, että vasemmistoliittokin saattaisi vielä tukea hanketta. Puolue oli ainoa, joka keskustelussa ilmoitti selvästi vastustavansa hallituksen esitystä.

Mitä seuraavaksi?

Keskustelussa kyseltiin moneen kertaan, mitä Suomen tapa osallistua NRF-joukkoihin merkitsee ja kuinka pitkään jatketaan sillä linjalla, että Suomi ei osallistu joukkojen päivystysvuoroihin.

Heinäluoma kysyi, onko tämä päätös päivystysvuoroista voimassa nykyisen hallituksen koko toimikauden ajan. Pääministerin vastaus jätti kaiken auki.

- Tehty päätös on voimassa. Jos sitä tulevaisuudessa muutetaan, sitä muutetaan, mutta ei näitä vuosia eteenpäin lähdetä ennustamaan, Vanhanen sanoi.

Selvempää tietoa hallitukselta odotti myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen. Hän oli haistanut keskustan ja kokoomuksen puheista toivetta pitemmälle menevästä osallistumisesta NRF-joukkoihin.

Markku Laukkanen (kesk.) kyseli, mitä Suomi saa tällaisella osallistumisella, ja vastasi itse, että tietoa ja osallistumista konferensseihin. Laukkasen mielestä hallituksen ei pitäisi jättää asiaa tähän.

Perussuomalaisten Timo Soini epäili, että presidentti Tarja Halonen oli ohjannut keskustan "oikeille raiteille" niin, että Suomi ei nyt ole lähdössä Nato-joukkojen päivystysvuoroihin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.