Veikkauksen pitkävetotiimi ei uskonut sopupeliepäilyihin

Veikkaus Oy:n pitkävetotiimi ei huolestunut sopupelihuhuista ja epätavallisesti painottuneesta vedonlyönnistä pesäpallon "mustana torstaina" 13. elokuuta 1998.

Ennätyssuuri pesäpallokohteiden pelaaminen ja vihjesoitto saivat Veikkauksen soittamaan Superpesikseen, mutta muihin toimiin ei ryhdytty. Sopupelijupakkaa käsittelevä Vantaan käräjäoikeus aloitti tänään Veikkauksen kahden vuoden takaisen pitkävetotiimin jäsenten kuulemisen. Ensimmäisenä grilliin astui Juha Laasila, jota puolustus piinasi kerran kimppuun päästyään koko päivän.

Tiimiä vuonna 1998 vetäneen Raimo Dahlmanin kuuleminen piti siksi siirtää huomiseen. Laasilan kertoman perusteella pitkävetotiimin jäsenten toimenkuva oli varsin vapaa. Kenelläkään tiimin viidestä jäsenestä ei esimerkiksi ollut varsinaisia vastuu- tai erikoistumisalueita.

Sopuepäilyjen tai muiden poikkeustilanteiden varalta tiimillä ei ollut mitään kirjallisia ohjeita. Laasila siirsi vastuuta Dahlmanille, johon hänen mukaansa piti ottaa yhteys päätöksiä vaativissa tilanteissa.

-Sitä pitää kysyä heiltä, ei kuulu vastuualueeseeni, olivat Laasilan tavalliset vastaukset tiimin muita jäseniä sivunneisiin kysymyksiin. Pitkävetotiimin päätehtävät Veikkauksessa ovat kohteiden valinta, kertoimien asettelu sekä pelaamisen seuruu. Tiimillä on tilanteen niin vaatiessa oikeus esimerkiksi sulkea kohteita.

Veikkaus vaatii sopupelijutun 21 syytetyltä 9,4 miljoonan markan vahingonkorvauksia. Käräjillä pohditaan viittä 11. ja 13. elokuuta 1998 pelattua pesäpallo-ottelua, joita epäillään ennalta sovituiksi.

Ennätyssuuria pesäpallovetoja

Laasilan mukaan kierroksen epätavallisuudesta alettiin tiimin sisällä keskustella vasta iltapäivällä 13. elokuuta. Tuolloin MTV3:n toimittaja Erkki Valtamäki soitti Dahlmanille ja kertoi epäilevänsä yhtä edellisen tiistain peliä sovituksi. Vähän sen jälkeen havaittiin, että torstain pesäpallokohteisiin lyödään rahaa moninkertaiseen tahtiin normaaliin verrattuna.

Tiimi otti Dahlmanin päätöksellä yhteyttä Superpesikseen ja pyysi näitä varmistamaan, että illan pelit pelataan tosissaan. Lisäksi seurannan tasoa Laasilan mukaan nostettiin, mutta muihin toimiin tiimi ei katsonut tarpeelliseksi ryhtyä.

-Jo tiistaina katsoin, että normaalia enemmän on panostusta tasapeleille. Pelaaminen oli kuitenkin torstaihin asti niin pientä, että johtopäätöksiä ei voinut vetää, Laasila sanoi. Torstain lukujakaan Laasila ei pitänyt liian huolestuttavina. Sopuilua ei pelätty, koska "siitä ei ollut kuin yhden toimittajan soitto".

Superpesiksen luotettiin Laasilan mukaan "pitävän huolen omistaan". Laasila kertoi, että vuosina 1994-98 keskimääräinen panostus pesäpallokohteisiin pitkävetokierroksella oli 180 000 markkaa. Mustan torstain kierroksella peliä Kankaanpää-Oulu lyötiin yli 700 000 markalla, Helsinki-Haminaa noin 500 000 markalla ja Siilinjärvi-Juvaa noin 400 000 markalla.

Järjestelmä varoitti

Veikkauksen automaattinen varojärjestelmä sulki iltapäivän mittaan yhden pesäpallorivin, kun Veikkauksen tappiot alkoivat kasvaa liian suuriksi. Järjestelmä antoi varoitussignaalin myös kolmesta muusta yhdistelmästä.

Asianajaja Heikki Salo ihmetteli, miten Veikkaus saattoi ottaa tällaisen taloudellisen riskin.

-Näistä kohteista on tulossa 7 miljoonan markan vaihdolla 20 miljoonaa markkaa takkiin ja samaan aikaan ilmassa on sopuhuhuja, Salo hämmästeli.

Laasila puolustautui, että riski mahtui vielä hyväksytyn rajoihin. Hän huomautti, että yksikään kyseisen kierroksen kohteista ei vaihdossa mitaten nouse pitkävedon kaikkien aikojen 10 suurimman listalle. Tosin vain pesäpallokohteista puhuttaessa mustana torstaina tehtiin ennätys.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.