Velkaantunut työntekijä "tienaisi" enemmän työttömänä – virkamies ehdottaa pankeille velkojen anteeksiantoa

Velkaantuneisuus näkyy kannustinloukkuna, joka estää lukuisia työttömiä hakemasta töitä. Velkaantuneisuudesta johtuva kannustinloukku koskee peräti 100 000 työtöntä. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies esittää pankeille velkojien vastuuta, joka voisi peräti puolittaa maksettavan velan määrän.

Kyse on siis maksujärjestelyistä ja velkojen anteeksiannosta. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi työttömyyden, avioeron tai sairauden kohdatessa. 

Hallitus linjasi viime viikolla, että ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja puretaan. Valmistelussa arvioidaan erityisesti ulosoton suojaosuuden korottamisen mahdollisuudet ja vaikutukset. 

Nykyinen suojaosuus, eli tulojen osa, jota ei huomioida perinnässä, on 678 euroa kuukaudessa. Ministeriössä sitä pidetään räikeän alhaisena.

– Tällä hetkellä ei ole järkeä mennä töihin, jos joutuu ulosottoloukkuun, kiteyttää työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.


Ulosotto voi viedä 90 prosenttia lisätuloista

Kannustinloukku johtuu siitä, kun tulot nousevat yli 700 euron, verot ja ulosotto vievät 75 prosenttia lisätulosta. 

– Kun lisäksi putoaa toimeentulo- ja asumistukia, voi olla, että ulosotossa oleva ei saa työhön menosta mitään lisää. Tietyillä tulotasoilla vero ja ulosotto vievät 90 prosenttia tulon lisästä, kertoo Tiainen.

Vuoden 2015 lopussa ulosotossa oli yli 200 000 henkilöä. Heistä noin 40 000 oli työttömiä ja 100 000 työmarkkinoilla. Tiaisen karkean arvion mukaan velkaantuneisuudesta johtuva kannustinloukku koskee noin 100 000 työtöntä.

– Vuoden vaihteessa työttömänä oli 40 000 , mutta vuoden aikana heitä on 95 000. Lisäksi satatuhatta työssä olevaa on usein välillä työttömiä ja sitten taas työssä.

Mieluummin yhdeksän euron työkokeilu kuin palkkatyö

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön mukaan monet ylivelkaantuneet pitkäaikaistyöttömät menevät mieluummin työkokeiluun, josta maksetaan päivässä vain yhdeksän euron veroton kulukorvaus, kuin pienipalkkaiseen työhön.

TVY esittää, että ulosoton suojaosuutta tulee nostaa ja velan korkotasoa kohtuullistaa.

– Ulosoton suojaosuus on 22,60 euroa per päivä. Käytännössä kaikki työttömän palkkatulot kuuluvat ulosmitattavaan määrään. Kaksi kolmasosaa näistä rahoista peritään ulosottovelan maksuun. Tämä on merkittävä kannustinongelma, koska asumistuessa huomioidaan bruttotulot, mutta ei ulosmittausta, kertoo TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Haapakosken mukaan ongelma on siis se, että asumistuki maksetaan bruttotulojen mukaan. Tämä aiheuttaa siten tulojen menetyksen, kun asumistuki vähenee bruttotulojen kasvaessa. Ulosottovelka peritään nettotuloista. 

– Esimerkiksi osa-aikaisesta työstä saattaa kertyä vähemmän tuloa kuin työttömänä olemisesta, joten ulosoton kohteena oleva pienituloinen ei pysty maksamaan asumiskulujaan, Haapakoski jatkaa.

Kun hallitus nosti työmarkkinatukea, vastaavaa korostusta ei tehty ulosoton suojaosuuteen.

– 900 – 1000 euroa kuukaudessa olisi erittäin hyvä suojaosuuden raja – ainakin jos ulosotto pitkittyy. Suojaosuuden nosto rinnastuu lyhennysvapaisiin eli annetaan enemmän aikaa ja estetään sitä, että tulee lisää ulosottoja ja luottohäiriömerkintöjä, kun maksukyky on parempi, Tiainen sanoo.

"Palkansaaja on todella pinteessä"

Tiainen pitää hallituksen toimia erittäin tärkeinä, sillä nykyinen ongelma kiteytyy alimpaan tuloluokkaan. 

– Ja vaikka olisikin töissä, ja raha viedään koko ajan, niin se ei tule omaan taskuun, jos se korko on enemmän kuin käteen jäävä palkka. Palkansaaja on todella pinteessä, kun työstä luopuminen toisi mukanaan karenssin. Tämä tuloloukku kohdistuu eniten kaikista pienituloisimpiin.

Nykyjärjestelmä mahdollistaa myös sen, että velkasumma voi kasvaa, vaikka ulosotetaan. Tästä syntyy uusia ulosottoja. 

–Tällöin velka ei vanhene. Tällöin mahdolliseksi ei jää oikeastaan kuin maasta lähteminen.

Virkamies muistuttaa, että luottohäiriömerkinnät näkyvät arjessa. Merkintä vaikeuttaa muun muassa vuokra-asunnon saamista. Lisäksi työmarkkinoilla on työtehtäviä, joiden hakijoilta häiriöt tarkastetaan.

– Jos luotot irtisanotaan, tällöin kaikki luotot voidaan irtisanoa. Tällöin omaisuus saatetaan realisoida. Tällöin puhutaan dominoefektistä, jatkaa Tiainen.

Pankeille vaatimus velkahelpotuksista

Tiaisen mukaan olisi hyvä miettiä, kuinka pankit saataisiin mukaan velkahelpotuksiin ja -sovitteluihin.

– Maksujärjestelyillä voitaisiin helpottaa asiaa. Näin ei kuitenkaan tehdä. Jos pankeilla ei ole lainkaan velkojien vastuuta, se muuttaa pankkien käyttäytymistä. Velkahan voi johtua henkilöstä itsestään riippumattomista syistä.

Esimerkkinä Tiainen mainitsee tilanteen, jossa henkilö ei ole pystynyt maksamaan velkaansa, koska hänelle ei ole maksettu hänelle kuuluvaa saatavaa.

– Muista suoraan henkilöstä riippumattomia sovittelun ansaitseviä syitä ovat esimerkiksi työttömyys, sairaus tai avioero. Tällöin takaisinmaksun voisi rajoittaa esimerkiksi 50:stä - 90:een prosenttiin, virkamies esittää. 

Tiaisen ehdotuksen mukaan lyhennysvapaita ja lainojen maksuaikojen pidennyksiä on perusteltua käyttää vaikeista tilanteista ylipääsemiseksi sen sijaan, että irtisanotaan lainat pienissä viivästyksissä tai luottohäiriömerkintöjen ilmaantuessa.  

– Kun korkoja ei oteta huomioon kustannuksina ulosotossa, ne voivat viedä suojaosuuden eivätkä suuretkaan tulot riitä. Yrittäjien asemaan vaikuttavat lisäksi panttaukset, joiden takia ulosotolla voidaan nykyään viedä suuretkin omaisuudet.

Virkamies myös ihmettelee pankkien tapaa ulkoistaa velat perintäyhtiöille. 

– Kun pankit myyvät velkoja perintäyhtiöille pienemmällä summalla kuin mikä itse velan määrä on, niin miksi pankki ei voi sovitella velkahelpotusta suoraan velkaantuneen kanssa? kysyy Tiainen.

Ulosotot yli puoleen miljoonaan 

Tarkemmin ulosottomääriä voi katsoa Tiaisen antamien lukujen pohjalta laaditusta grafiikasta, jossa on käytetty Asiakastiedon, Valtakunnanvoudinviraston ja Tilastokeskuksen tilastoja.

Luvuista huomaa, että ulosotossa oli vuonna 2015 yli 540 000 eri velallista. Laskelmassa oletuksena on se, että jakaumat ovat samat vuoden aikana kuin vuoden lopussa.

Tiainen huomauttaa, että kun huomioi perheet, luvut vaikuttavat kokoaan huomattavasti isompaan joukkoon. 

Finanssialan keskusliitosta muistutetaan, että peruslähtökohta on se, että velat tulee maksaa sovitusti. 

– Sikäli kun jonkinlaisia helpotuksia kaavaillaan, olisi niiden kustannukset katettava valtion budjetista. Velallisen asemaa on yksityishenkilöiden osalta viime vuosina helpotettu esimerkiksi velkajärjestelylainsäädännön muutoksilla, jotka tulivat voimaan vuoden 2015 alussa. Niiden yhteydessä rukattiin myös muun muassa saatavan lopullista vanhenemista koskevaa sääntelyä siten, että vanhentumisaika on 20 vuotta velan erääntymisestä, jos velkojana on yritys tai yhteisö, vastaa FK:n lakimies Antti Laitila.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.