Venäläispankin hallitukseen ehdolla oleva Esko Aho Suomen taloudesta: Olen hivenen optimistisempi

Venäjän istuvan hallituksen finanssiministeri, talousakatemian johtaja sekä liuta keskuspankin varajohtajia. Jos East Officen hallituksen puheenjohtajana toimiva Esko Aho nimetään myös venäläispankki Sberbankin hallitukseen toukokuun lopulla, päätyy hän kokouspöytiin Venäjän korkeimman talouseliitin joukkoon.

Sberbankin hallituksessa on ennestään muutamia ulkomaalaisia jäseniä, mutta yhdelläkään heistä ei ole taustaa politiikassa, saati kokemusta pääministeriydestä kuten Aholla.

Venäjän keskuspankki omistaa yli puolet Sberbankin osakkeista, ja pankinjohto raportoi toimistaan suoraan presidentti Vladimir Putinille. Pankkiin kohdistuu Yhdysvaltojen ja EU:n niin sanottuja sektoripakotteita, jotka rajaavat pankin toimintaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Aho ei silti ymmärrä mahdollisesta hallitusnimityksestä Suomessa aiheutunutta kohua. Hänen mukaansa nimitys ei ole poliittinen, vaan ennemmin sitä on ollut uutisesta käyty keskustelu.

– Pakotteethan eivät tarkoita sitä, että kaikki tekeminen venäläisten kanssa olisi jotenkin kiellettyä tai sopimatonta, Aho kertoo puhelimitse Pietarista ja muistuttaa, ettei toimi enää poliittisessa virassa.

Siitä huolimatta nimitysehdotus pistää silmään pääosin pankkisektorilla ennestään toimineiden hallitusjäsenten joukossa. 

Taas kriisin keskelle? 

Ahon mielestä nimitystä selittää Sberbankin halu uudistua ottamalla käyttöön uusia teknologioita.

– Olen ollut politiikasta irtauduttuani paljon tekemisissä teknologian kanssa, Sitrassa, Nokiassa ja senkin jälkeen.

Vaikka se ei Ahon mielestä ole olennaista, yksi tekijä voi myös olla pääministerikokemus 1990-luvun talouskriisin hoidosta.

Venäjällä kehno taloustilanne on iskenyt myös pankkeihin. Uutiset pankkien toimintalisenssien menetyksistä ovat lähes viikoittaisia. Venäjällä jatkuu jo toista vuotta väittely, onko käynnissä pankkikriisi vaiko ei.

Luottoluokittaja Standard & Poor'sin Moskovan toimiston analyytikon Sergei Voronenkon mukaan venäläispankkien toiminnan tuottavuus on kolmessa vuodessa kutistunut kahdeksasosaan vuoden 2013 huippulukemista.

Sberbank on tosin Venäjän suurin ja maan vakaimpiin kuuluva pankki, eikä varsinaisesti kriisissä. Ahoa hallitukseen ehdottanut Sberbankin pääjohtaja German Gref on siitä huolimatta muistuttanut säännöllisesti julkisuudessa pankkikriisistä. 

Liikkumavara vähäinen 

Toistaiseksi Gref on saanut laukoa julkisuudessa totuuksia valtion taloudenhoidosta hyvin vapaasti, ja häntä pidetään yhtenä Venäjän uudistusmielisimmistä taloushahmoista.

Silti itse Sberbankin päätöksenteon liikkumavara on vähintäänkin kyseenalainen.

– Tärkein kysymys valtio-omisteisille pankeille on, kuinka paljon valtio voi vaikuttaa pankin strategiaan tai lainaehtoihin, Voronenko sanoo.

Valtion pankit saattavat usein rahoittaa projekteja, jotka ovat linjassa valtion politiikan kanssa, mutta eivät välttämättä käy taloudellisesti järkeen.

Oman lisänsä Sberbankin tilanteeseen tuo se, että pankki on Venäjän suosituin talletuspankki. Osittain Grefin ja Putinin hyvin uutisoiduissa tapaamisissa onkin kyse myös Putinin suosion pönkittämisestä: presidentti haluaa näyttää pitävänsä venäläisistä tallettajista huolta.

Aho itse ei suostu kommentoimaan pankin hallituksen päätöksenteon itsenäisyyttä –  ainakaan ennen toukokuuta ja nimityksen varmistumista.

Aho Suomen taloudesta: Olen hivenen optimistisempi

Kaksi vuotta sitten Esko Aho penäsi Helsingin Sanomien haastattelussa hallitusta, joka kykenisi muuttamaan radikaalisti talouden toimintaympäristöä. Aho totesi silloin aiempien hallitusten olleen kyvyttömiä strategiseen johtamiseen.

Nyt nykyhallitus saa 1990-luvun lama-ajan pääministeriltä kehuja.

– Minusta hallitus on pärjännyt mainettaan paremmin, Aho sanoo.

– Jos nyt valtiontalouden tervehdyttämisratkaisujen rinnalla saadaan tämä yhteiskuntasopimus aikaan – joka ei sinänsä tietenkään paljon meitä auta –  mutta se on kuitenkin askel eteenpäin, ja tätä kautta meille syntyy perusta, jolle voi ruveta rakentamaan tulevaa kasvua. Olen hivenen optimistisempi kuin jokin aika sitten.

Keskustalaisen Ahon oman pääministerikauden leikkausratkaisuja on arvosteltu monesti liian äkillisinä. Hän itse taas on julkisesti todennut, että jos päätökset pitäisi tehdä uudestaan, hän tekisi vielä kovempia ratkaisuja vielä nopeammin.

Samalla tavalla hän vaikuttaa ajattelevan hallituksen suunnittelemista koulutusleikkauksista.

– Semmoista vaihtoehtoa, että valtiontalous voisi tervehtyä niin, että suuret pääluokat joissa on isot menoerät – sosiaali- ja terveydenhuolto ja koulutus – olisivat jotenkin koskemattomia, niin eihän sellaista mahdollisuutta ole. Uskon että molemmilla puolilla voidaan kyllä tehdä säästöjä ja leikkauksia fiksusti. 

Myös vuosi sitten Aho piti taloustilannetta vakavana. Hänen mielestään Suomi on sulkeutuneempi kuin 90-luvulla.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.