Veritulppa uusii herkästi - lääkitystä saattaa tarvita loppuelämänsä

Yksi tai kaksi suomalaista tuhannesta saa keuhkoveritulpan. Joka kymmenennellä potilaalla veritulppa uusiutuu vuoden kuluessa, mikäli hoito lopetetaan.

- Mielestäni se on varteenotettavan suuri määrä, HUS:n päivystysalueen vastaava ylilääkäri Veli-Pekka Harjola arvioi.

Oikeanlainen lääkehoitokaan ei välttämättä estä veritulppaa uusiutumasta.

- On aina mahdollista, että lääkehoidonkin läpi voi tulla uusiutuva tukos, eli mikään näistä hoidoista ei sataprosenttisesti estä tukoksen uusiutumista, Harjola sanoo.

Vaikka keuhkoveritulppauutisia on viime aikoina ollut entistä enemmän julkisuudessa, tulppien esiintyvyys ei ole lisääntynyt.

- Teoriassa varmaan diagnostiikan tarkennuttua lieviä keuhkoveritulppia löydetään useammin kuin aikaisemmin, mutta kokonaisuudessaan suurta muutosta ei ole tietääkseni tapahtunut, Harjola sanoo.

Tulppa lähtee usein alaraajoista

Keuhkoveritulppa syntyy, kun muualta elimistössä liikkeelle lähtenyt verihyytymä tukkii keuhkoihin johtavan valtimon.

- Keuhkoveritulpan tavallinen oire on äkillinen, voimakas hengenahdistus tai lisääntyvä selittämätön hengenahdistus, joka voi olla luonteeltaan myös rasituspainotteinen. Tällaisiin pitää erityisesti kiinnittää huomiota, jos on jokin altistava syy taustalla. Ja esimerkiksi yksi tällainen voimakkaasti riskiä lisäävä taustasairaus on syöpä, Harjola kertoo.

Keuhkoveritulpan saaneista noin puolella todetaan laskimotukos alaraajoissa. Sille altistaa pitkään paikallaan oleminen esimerkiksi pitkillä mannertenvälisillä lennoilla.

- Periaatteessa mikä tahansa paikallaan istuminen voi altistaa, jos ei siinä välillä yhtään liiku.

Keuhkoveritulppa iskee monesti myös vuodepotilaaseen tai henkilöön, jonka raaja on kipsissä. Tällaisissa tapauksissa veritulppia pystytään kuitenkin ennaltaehkäisemään esimerkiksi lääkityksellä.

Veritulpan riskitekijät:

- pitkäaikainen istuminen tai muu liikkumattomuus

- kipsattu raaja

- tupakointi

- ylipaino

- e-pillerit tai raskaus

- perinnöllinen veren hyytymistekijäpoikkeavuus

- vaikea muu sairaus, esimerkiksi syöpä

Terveelliset elämäntavat ennaltaehkäisevät

Terveelliset elintavat ehkäisevät veritulppaa, ylipaino ja tupakointi taas lisäävät sairastumisriskiä. Joissain tapauksissa henkilöllä voi olla periytyvä hyytymistekijäpoikkeavuus.

Naisilla myös e-pillereiden käyttö lisää veritulpan riskiä. Harjolan mukaan riski on kuitenkin verrattain pieni. Esimerkiksi raskauden aikana riski on paljon suurempi.

- Suurimmalla osalla on jokin tilapäinen tai kroonisempi selittävä tekijä. Pienellä osalla syy jää epäselväksi.

Veritulppien synnyssä ei ole merkittäviä eroja sukupuolten tai ikäryhmien välillä.

Keuhkoveritulppa vie harvoin hengen

Mikäli veritulppa uusiutuu, on mahdollista, että sen hoitaminen vaatii loppuelämän kestävää lääkitystä.

- Silloin, jos on tilapäinen syy, esimerkiksi tällainen paikallaan istuminen tai kipsihoito, niin kolmenkin kuukauden hoito voi riittää. Jos taas on toistuvia veritulppia, jokin pysyvä tekijä,  joka sen aiheuttaa, tai selittämätön syy, niin silloin toistuvissa tapauksissa suositellaan pitkäaikaista hoitoa, jopa pysyvää hoitoa, jos hoito sujuu hyvin eikä siitä ole haittavaikutuksia.

Suurin osa veritulppapotilaista toipuu ongelmitta. Laajan veritulpan saatuaan potilaan tulee kuitenkin välttää muutaman kuukauden ajan voimakasta fyysistä rasitusta.

Keuhkoveritulppaan kuolee vain harvoin.

- Pienellä osalla potilaista voi olla niin laaja-alainen veritulppa, että se johtaa tällaiseen shokkitilanteeseen tai jopa sydänpysähdystilaan, jolloin se on hengenvaarallinen ja se hoidetaan välittömällä liuotushoidolla. Mutta kuolleisuus tänä päivänä on sangen pieni. Ei voida puhua samalla lailla tappavasta taudista kuin vaikkapa sydänveritulppa, jossa sydäninfarkti syntyy hyvin pienen, mikroskooppisenkin kokoisen tukoksen seurauksena, mutta joka keuhkoverenkierrossa ei aiheuta mitään muutoksia, Harjola kertoo.

Uudet lääkkeet parempia kuin vanhat

Veritulppaa on perinteisesti hoidettu hyytymistä ehkäisevällä varfariinilla eli Marevan-lääkkeellä. Nykyisin on tarjolla myös muita lääkkeitä veritulpan ehkäisemiseksi.

- Perinteinen varfariinihoito säädellään verikokeiden perusteella. Osalla on vaikeampi löytää hoitotasoa, mutta osalla lääkehoito toimii erittäin hyvin. Uudemmat lääkkeet ovat vakioannoksissa, jolloin hoitotaso on taattu, kunhan potilas vaan käyttää sitä lääkettä, Harjola kertoo.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä arvioi, että uudentyyppinen lääkitys saattoi olla osasyy siihen, että hänen keuhkoveritulppansa uusiutui. Harjola ei halua kommentoida yksittäistapausta, mutta yleisellä tasolla uudet vakioannoksiset lääkkeet ovat hänen mukaansa jopa varmempia kuin vanhat.

- Vakioannoksisilla lääkkeillä tulokset ovat yhtä hyviä tai jopa parempi kuin varfariinihoidolla. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.