Verkkovalvontalaki jakaa mielipiteitä – massavalvonnassa nähdään ongelmia

Viestintäministeri Krista Kiuru ei kannata uutta, laajat valvontaoikeudet antavaa verkkovalvontalakia. Kiurun mukaan se toisi Suomelle merkittävää kilpailuhaittaa.

Ulkoministeriön urkintakohun jälkeen uusia lisävaltuuksia ja lainsäädäntötoimia verkkoliikenteen valvontaan on vaadittu monelta eri taholta. Viimeksi suojelupoliisi tiedotti eilen, että laajemmat oikeudet valvontaan olisivat tarpeen. 

Lainsäädännön muuttamista onkin kevään ajan miettinyt laaja puolustusministeriön asettama työryhmä. Ryhmä on ollut työstään varsin vaitonainen. Työn piti valmistua jo kesäkuun loppuun mennessä, mutta se pyysi ja sai lisäaikaa vuoden loppuun. 

"Ei mitään järkeä"

Käytännössä viranomaisten mahdollinen oikeus massatiedusteluun tarkoittaisi laajimmillaan oikeutta kaikkeen verkkoliikenteeseen rajattomasti.  Liikenne- ja viestintäministeriössä ei isoille lakimuutoksille nähdä tarvetta.

– Itse suhtaudun erittäin kriittisesti siihen, että suomalaisen yhteiskunnan tietoturvallisuutta parannettaisiin sillä, että otettaisiin laajassa mittakaavassa käyttöön tällainen massatiedustelu. Kansan kielellä ilmaistuna se tarkoittaisi, että suomalaisessa verkkopostissa avattaisiin kaikki viestit, jotka kulkevat ihmisten välillä. Jokainen ymmärtää, että siinä ei ole mitään järkeä, viestintäministeri Krista Kiuru sanoo MTV Uutisille.

Kiurun mukaan lakimuutos verkkovalvontaan tarkoittaisi Suomelle myös selvää kilpailuhaittaa. Kaavailut Suomesta dataliikenteen keskuksena idän ja lännen välillä sekä ict-yritysten vakaana alustana olisivat ministeriön mukaan uuden verkkotarkkailulain myötä varmasti uhattuna. 

– Suomi tunnetaan maana, jossa on maailman puhtain verkko. Meidän ei pidä mennä turmelemaan tähän asti tehtyä työtä, vaan käyttää sitä entistä paremmin eduksi, jotta saisimme houkuteltua tänne kasvua ja työllisyyttä, Kiuru perustelee.

Ristiriita perusoikeuksien kanssa?

Yksilön perusoikeuksien, kuten esimerkiksi kirjesalaisuuksien kunnioittaminen on yksi kiistakapula mahdollisessa uudessa valvontalaissa.

Tietosuojavaltuutetun mielestä muuttuviin turvallisuusuhkiin pitää kyetä reagoimaan, mutta lisävaltuudet valvontaan eivät ratkaisisi ongelmia. 

– Kysymys on tietysti se, ratkaiseeko valvonta koko ongelmaa. Ja oikea vastaus todennäköisesti on, että ei ratkaise. Ongelmaan liittyy monia muitakin ongelmia, joista ensimmäinen on, että oma perälauta kiinni, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo. 

Aarnion mukaan niin ministeriöiden kuin muidenkin toimijoiden tulisi ensisijaisesti pitää kiinni olemassa olevista – ja nyt toteutumattomista velvoitteista ja tietoturva-asetuksista.

Aarnio kertoo, että esimerkiksi viranomaisten viime vuonna voimaan tullut tietoturva-asetuksen mukainen perustason saavuttamisvelvoite ei täyty kaikilla vieläkään.

– Ei ole pelkästään kysymys valvonnasta, vaan myös suojaamisesta. Jos järjestelmä vuotaa jostain muusta kohdasta, mitä järkeä on keskittyä pelkästään valvontaan, Aarnio kysyy.


* Juttua korjattu 4.7.2014 klo 9.05: Verkkovalvontalakia valmistelevan työryhmän on asettanut puolustusministeriö, ei oikeusministeriö. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.