Video: Itämeren pohjan salat julki – pinnan alta löytyy jopa sademetsää muistuttavia alueita

Suomen merenpohjat on saatu kartoitettua 12 vuotta kestäneen suururakan jälkeen. Itämeren pinnan alta löytyi kuolleen merenpohjan lisäksi monimuotoisia eliöyhteisöjä, jotka ovat parhaimmillaan lähes yhtä värikkäitä kuin trooppisten alueiden meriluonto.

– Sieltä löytyi hyvätilaisia, upeita rakkoleväkasvustoja ja monipuolista eliöstöä, mutta toki myös surullisiakin alueita, joissa rehevöityminen on vallannut luonnon ja näyttää aika ikävältä, kuvailee tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta.


Nelilehtivesikuusi Perämerellä. Kuva: Lari Järvinen, Metsähallitus

Kaksi tieteelle uutta lajia

Pohjaa tutkittiin sukeltamalla, videoimalla ja ottamalla näytteitä. Kaikkiaan havaintopisteitä oli yli 120 000. Joukossa oli harvinaisia lajeja ja myös kaksi tieteelle ihan uutta lajia.

– Siellä on vesikasveja, jotka ovat meillä erityisessä suojelussa, esimerkiksi nelilehtivesikuusi ja tiettyjä vesisammalia. Meriuposkuoriaisesta tehtiin uusia havaintoja. Löytyi myös kaksi tieteelle uutta lajia, yksi kotilo ja viuhkamato, luettelee Viitasalo.

Perämereltä tutkijat löysivät tiheitä levä- ja putkilokasviniittyjä sekä outoja savikanjoneita. Saaristomereltäkin paljastui yli sata metriä syviä kanjoneita. Iso-Räyhän saaristosta, Porin länsipuolelta, löytyi käsittämättömän laajoja rakkoleväkasvustoja.

– Kyllä se oli ihan mahtava elämys nähdä se tällainen sademetsää muistuttava alue, jollaista en ole kyllä ikinä itse nähnyt missään. Yleensä nämä levät ovat kapeana vyöhykkeenä. Täällä ne olivat satojen neliömetrien laajuisena jatkuvana peittona ja voin kuvitella niitä eläimiä ja kasveja, jotka siellä elävät. Niille se on sademetsää muistuttava ympäristö, innostuu Viitasalo.

Karttapalvelu kertoo myös mökkirannasta

Kaikki tieto on kerätty tänään avattuun karttapalveluun, joka on kaikkien käytössä.

– Karttapalvelun voivat avata kansalaiset ja katsoa esimerkiksi mökkirantansa lähistöltä olevia havaintoja. Palvelusta on apua myös virkamiehille, tutkijoille ja kaikille meriluonnoin tiedon tarvitsijoille, listaa Viitasalo.

Laajaa tietokantaa voi hyödyntää monenlaisessa toiminnassa.

– Tätä voi hyödyntää esimerkiksi maakuntakaavoituksessa, suojelupäätösten perusteina, lupakäsittelyissä ja yleisesti tutkimuksessa, sanoo Viitasalo.

Suomen tutkimus muita edellä

Suururakan jälkeen Suomella on Itämeren alueella kaikkein tarkin tieto siitä, mitä meidän merenpohjillamme on. Esimerkiksi Ruotsissa vasta suunnitellaan vastaavan kartoituksen tekemistä. Nyt kun arvokkaimmat merialueet ovat tiedossa, niiden suojelukin on helpompaa.

– Harvinaisimmat lajit ja luontotyypit ovat nyt toivottavasti paremmassa turvassa kuin ennen, koska nyt voimme osoittaa sopivat toimenpiteet näiden suojelemiseksi ja myös pyrkiä rajoittamaan sitä, ettei näillä alueilla tehdä mitään vahingollista. Tärkeintä on pyrkiä sovittamaan yhteen meriluonnon kestävää käyttöä ja suojelua, summaa Markku Viitasalo.


 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.