Video: Kansalliskirjasto raotti oviaan – miltä näyttää remontin kokenut Engelin talo?

Helsingissä Kansalliskirjaston arvokkaassa pääsalissa on muutto vielä kesken. Kaksi vuotta kestäneen remontin aikana kaikki päärakennuksen hyllyt peruskorjattiin muiden pintojen lisäksi. Historialliset kirjat pääsevät takaisin paikoilleen pikku hiljaa.

Vuonna 1845 rakennetun Carl Ludwig Engelin suunnitteleman kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi luokitellun kirjastorakennuksen peruskorjaus on maksanut noin 20 miljoonaa. Aikaisemmin kirjasto tunnettiin nimellä Helsingin yliopiston kirjasto ja sitä pidetään suurimpana ja vanhimpana tieteellisenä kirjastona Suomessa.

Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm iloitsee, että Museoviraston kanssa yhteistyössä tehty remontti valmistuu aikataulun mukaisesti.

– Niin moni asia on onnistunut. Remonttia edelsi esiselvitys, missä yhtäkään naulaa, joka täällä on, ei jätetty katsomatta. Työn taso on aivan ainutlaatuinen. Konservoijat ja arkkitehdit ovat olleet remontissa huippuluokkaa.

Museoviraston valvomassa remontissa rakennuksen sisälle tulee myös uusinta tekniikkaa ja palveluja, kuten kirjojen palautusautomaatti ja asiakkaiden työpöydillekin on lisätty pistorasioita.

Lisäksi esteettömyyteen kiinnitettiin remontissa huomiota ja kirjastoon on rakennettu muun muassa hissejä.

Palautusautomaatin takia kirjojakin piti päivittää.

– Kävimme remontin aikana läpi 200 000 teosta ja teokset tägitettiin näillä RFID-tunnuksilla ja nyt olemme valmiina maaliskuussa ottamaan käyttöön RFID-tekniikalla toimivat automaatit. Asiakkaille tämä tarkoittaa ehkä joustavuutta ja itsepalvelua asioinnissa. Meille tulee myös sähköinen varauspalvelu, kuvailee Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen.  

Katso Liisa Savolaisen haastattelu, jossa hän valoittaa tarkemmin kirjaston muuttorumbaa: 


Rakennukseen tuotu hirveä määrä tekniikkaa

Kulttuurihistoriallisesti tärkeä Engelin kirjastorakennus peruskorjattiin viimeksi yli 50 vuotta sitten.

Nyt valmistuneessa remontissa palautettiin alkuperäiseen loistoonsa muun muassa oviaukot, puulattioita tuotiin esille, eteistilojen kattomaalaukset rekonstruoitiin ja kellaritiloja kaivettiin esille. Kellariin peruskallioleikkauksien viereen pääsivät asiakkaiden naulakkotilat.

Talotekniikkaa uusittiin reilusti ja Ekholm toivookin, että remontti on pitkäikäinen.

– Kun remontti tehdään noin kerran sadassa vuodessa, niin se pitää tehdä oikein. Se on tehty museoviraston kanssa tätä kohdetta kunnioittaen. Tänne on toki tuotu hirveä määrä tekniikkaa ja lvi-tekniikkaa. Loppujen lopuksi tämä on myös asiakaspalveluympäristö, missä käy päivittäin ihmisiä, Ekholm toteaa.

– Minusta tuntuu, että jokainen kävijä, joka käy täällä maaliskuussa kun avaamme ovet, huokaisee ihastuksesta ja kokee syvää yhteyttä kansallisperintöön, Ekholm sanoo tyytyväisenä.

Kansalliskirjasto avaa ovensa yleisölle 1. maaliskuuta erilaisin avajaismenoin. Avajaisviikolla on luvassa muun muassa Engel-kierroksia, näyttelyitä ja konsertteja.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.