VIDEO: Tällaiseen puhutteluun turvapaikanhakija Suomessa päätyy

Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 ihmistä. Maahanmuuttoviraston Helsingin toimipiste demonstroi tänään medialle puhuttelutilanteen, jonka kaikki turvapaikanhakijat käyvät läpi.

Maailmalla vellovat sodat, terrorismin uhka, ihmisten kohtaamat kärsimykset ja muut ongelmat tuovat Suomeen vuosittain yli 3 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttoviranomaisille se tietää vaikeita päätöksiä.

Turvapaikka

Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnetään turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kyseisessä maassa vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä johdosta eikä pelkonsa vuoksi halua turvautua kyseisen maan tarjoamaan suojeluun (ulkomaalaislaki 87 §).

Yksi vaihe, joka turvapaikkaa Suomesta etsivän täytyy käydä läpi, on maahanmuuttoviraston järjestämä puhuttelu, johon hakija tulee poliisin alkukuulustelun jälkeen. Puhuttelussa ovat läsnä kysymyksiä esittävä ja pöytäkirjaa tapahtumista pitävä maahanmuuttoviraston ylitarkastaja, turvapaikan hakija, tämän edustaja ja tulkki.

– Puhuttelu voi kestää tunnista 3–4 päivään. Keskimäärin puhuttelu kestää 4–5 tuntia taukoineen eli voi sanoa, että siihen menee yksi työpäivä, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Piia Pirkola-Mercier kertoo.

Puhuttelussa ilmenneiden tietojen ja virastolle toimitettujen asiakirjojen (esim. sairaustodistukset) perusteella ylitarkastaja tekee ehdotuksen hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tapauksen ratkaisijalle.

Esimerkkitapauksena irakilaisnainen

Maahanmuuttoviraston työntekijöiden näyttelemässä kuvitteellisessa tilanteessa noin 40-vuotias, alun perin Bagdadista kotoisin oleva irakilaisnainen hakee Suomesta turvapaikkaa poliittisen vainon ja Irakin rauhattoman tilanteen vuoksi. Kuvitteellista henkilöä on vainottu ja kidutettu Saddam Husseinin aikana poliittisen toiminnan vuoksi, ja nainen on saanut kotimaassaan kuolemantuomion.

Toissijainen suojelu

Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos ulkomaalaislain pykälän 87 mukaiset edellytykset turvapaikan myöntämiselle eivät täyty, mutta henkilö joutuisi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan alttiiksi vakavalle vaaralle eikä hän ei pysty tai halua turvautua kyseisen maan tarjoamaan suojeluun (ulkomaalaislaki 88 §).

Puhuttelussa naiselta varmistetaan ensin terveydentila, minkä jälkeen häneltä kysytään henkilö- ja taustatietoja ja perusteluja turvapaikan hakemiselle.

– Nykyään Saddamin aikakausi on ohi ja puolue, johon kuvitteellinen hakija on kertonut kuuluvansa, on itse asiassa vallassa. Eli pitää pohtia, olisiko hän yhä kotimaassaan kuolemantuomittu ja vainon kohteena, ylitarkastaja Mikko Huhtala sanoo.

Hän kuitenkin jatkaa, että Irakin yleisen levottoman tilanteen ja turvattomuuden vuoksi hakija voisi saada ainakin oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Oleskelulupa myönnetään turvapaikan lailla neljäksi vuodeksi.

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat vaihtelevat suurestikin tapausten kiireellisyydestä (esim. lapset ja heikko terveydentila voivat nopeuttaa käsittelyä) ja hakijoiden määrästä riippuen. Arvioitu käsittelyaika on alaikäiselle kolme ja aikuiselle hakijalle kuusi kuukautta.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.