Viljelijöiltä kirjelmä Fischlerille

Viljelijöiden seurantaryhmä sanoo EU:n maatalouskomissaarille Franz Fischlerille luovuttamassaan kirjeessä, ettei Etelä-Suomen maatalous tule toimeen ilman Suomen kansallista niin sanottua 141-tukea.

Eteläisen Suomen viljelijät pysyvät tiukkoina evästäessään Etelä-Suomen kansallista tukea koskevia 141-neuvotteluja.

Viljelijöiden 141-seurantaryhmä on luovuttanut EU:n maatalouskomisaarille Franz Fischlerille Seinäjoella kirjelmän, jossa korostetaan, ettei Etelä-Suomen maatalous tule toimeen yhteisen maatalouspolitiikan keinoin ilman Suomen kansallista 141-tukea.

Viljelijät tähdensivät Fischlerille, että Suomen maatalouden kilpailukykyä rajoittivat Euroopan unioniin liittymisen jälkeen vuonna 1995 ja yhä edelleen ankarat ja kylmät luonnonolot, mikä johtaa merkittävästi muita EU-maita suurempiin tuotantokustannuksiin.

- Suomen maatalous on äärirajalla: mikään toinen kansakunta ei tuota elintarvikkeita väestölleen yhtä kaukana pohjoisessa, kirjelmässä muistutettiin.

Viljelijät pettyneitä Fischlerin viestiin

Maatalouskomissaari Franz Fischlerin aamulla tavanneet viljelijät olivat pettyneitä komissaarin lupauksiin Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkosta.

Viljelijät Timo Kaunisto Laitilasta ja Mikko Lassila Kuusankoskelta kertoivat saaneensa tapaamisessa sen käsityksen, että Fischleriä eivät ilmastoseikat kiinnosta, vaan tukikysymys pitää hoitaa lähinnä siten, ettei komissiolle tule juridisia ongelmia.

Kaunisto ja Lassila tapasivat Fischlerin muutamien muiden eteläsuomalaisten viljelijöiden kanssa aamulla Seinäjoella. Viljelijöiden mukaan komissaarin kanta tuen jatkumiseen oli pelottavan jyrkkä.

Keskustan Anttila: Suomen 141-neuvottelijoita nöyryytetään

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila moittii EU-komission virkamiesten tukiartiklaa koskevaa neuvottelutapaa käsittämättömän kovaksi.

Virkamiehet pyrkivät Anttilan mielestä nöyryyttämään Suomea ja sen neuvottelijoita.

Anttila kirjoittaa kolumnissaan Forssan Lehdessä, että 141-tukea koskevissa neuvotteluissa suomalaiset yritettiin ensin pistää polvilleen väittämällä Suomen rikkoneen vuonna 1996 solmittua investointitukisopimusta. Sen jälkeen pöydälle nostettiin mm. ympäristötuen kansallisen lisäosan lainmukaisuus.

Anttilan muistuttaa, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin ei olisi ollut mahdollista ilman 141-artiklaa. Anttilan mielestä myös parhaillaan käytävä perustuslakiprosessi voi olla alku EU:n hajoamiselle, jos hallitusten välinen konferenssi ei ota riittävästi huomioon pienten jäsenmaiden elintärkeitä etuja.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.