TV-Opas

Viranomaiset talkoisiin esikotelomätää vastaan – kuollutkin pesä voi tartuttaa

Esikotelomätä uhkaa edelleen mehiläispesiä Suomessa. Viranomaiset ovatkin käynnistäneet talkoot mehiläispesiä vaivaavan esikotelomätätaudin torjumiseksi.

Kyseessä on mehiläisten toukkia tappava bakteeritauti, joka tarttuu toukkien ravintona käyttämän hunajan kautta. Laajalle levinnyt tartunta johtaa usein koko pesän kuolemaan.  

– Esikotelomätä on Euroopassa hyvin yleinen vaiva, ja Suomi sijoittuu sen suhteen keskikastiin, Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka kertoo.  

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Evira ovat aloittaneet tietokampanjan, jonka tarkoituksena on levittää tietoa taudista mehiläistarhaajille sekä läänin- ja kunnaneläinlääkäreille. Viranomaiset haluavat pysäyttää taudin leviämisen ja parantaa sen ennaltaehkäisyä sekä hoitotoimenpiteitä.  

– Tavoitteena on myös motivoida tarhaajia saneeraamaan tauti pois jo tartunnan saaneilta tiloilta, jotta rajoittavat määräykset voidaan purkaa, Haikka kertoo.  

Jos tilalta löydetään esikotelomätää, viranomaiset voivat kieltää esimerkiksi mehiläisten ja pesien viemisen tarhan ulkopuolelle. Tila asetetaan siis eräänlaiseen karanteeniin.  

Länsirannikon ja etelän vaiva  

Tautia tavataan laajimmin Etelä-Suomesta sekä maan lounaisosista. Idässä ja pohjoisessa esikotelomätä on melko harvinainen vitsaus. Bakteerin esiintymistä tutkittiin laajemmin edellisen kerran vuosina 2012-2013.  

– Tauti ei ole katastrofi, mutta se on vakava ongelma tiloille, joilta sitä tavataan, Eviran tutkijan Sirpa Heinikainen toteaa.  

Etelä- ja Länsi-Suomen alueella 25-30 prosentissa tutkituista mehiläispesistä löytyi esikotelomädän itiöitä. Bakteeri todetaan muun muassa hunajanäytteistä.

– Jos bakteeri on alkanut aiheuttaa näkyviä oireita, torjuntatoimilla on jo kiire, koska se voi lopulta tuhota koko pesän, Heinikainen toteaa.

Tautia ehkäistään parhaiten kierrättämällä vuosittain jokaisesta pesästä vanhaa tummaa vahakakustoa sulattamalla se pohjukkeiksi.  

Esikotelomätä leviää pääasiassa kasvattajien keskinäisen mehiläiskaupan, mehiläisten siirtojen sekä ryöstelyn välityksellä. Mehiläiset voivat toisinaan ryöstää heikentyneiden tai hylättyjen pesien jäljellä olevat hunajavarastot.  

Tällöin myös bakteeri voi siirtyä ryöstöretken myötä kotipesän riesaksi. Kuollutkin pesä voi tartuttaa ympäristön tarhoja parin kilometrin säteellä vuosikausia. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.