VTT etsinyt keinoja kaatopaikkojen päästöjen hillitsemiseksi

Suomessa tarvitaan EU:n vaatimusten täyttämiseksi vuoteen 2009 mennessä 600 000 tonnia uutta kapasiteettia.

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on tutkinut, millaisia ratkaisuja löytyy kaatopaikkojen päästöjen hillitsemiseksi. Tutkimuksen mukaan jätteet pitää lajitella ja käsitellä nykyistä paremmin. Lisäksi uudenlaisille kaatopaikkajätteille pitää kehittää uusia prosesseja, joita käytettäisiin ennen niiden lopullista kaatopaikkasijoitusta.

Suomessa tarvitaan EU:n vaatimusten täyttymiseksi vuoteen 2009 mennessä 600 000 tonnia uutta kapasiteettia yhdyskuntajätteen käsittelyyn. Vuoteen 2016 mennessä kapasiteettia pitää olla vielä saman verran lisää.

Jos nykyisestä yhdyskuntajätteestä erotetaan kierrätettävät osat ja jäljelle jäävä osuus kompostoidaan ennen kaatopaikalle sijoittamista, kaatopaikkojen kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöt pienisivät VTT:n tutkimusten mukaan peräti 80-95 prosenttia.

Toisaalta jätteet polttamalla voidaan kaatopaikkojen kaasu- ja ravinnepäästöt välttää lähes täysin, todetaan tutkimuksessa lyhyesti. Syntyvien kuonien ja tuhkien metalli- ja suolapäästöjen hallintaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.

Yli sadan vuoden päästöt

Tutkimustulosten mukaan nykyisin myös hyvin suunnitellusta kaatopaikasta saattaa päästä merkittäviä määriä hiili- ja typpiravinteita, veteen liuenneita haitallisia metalleja sekä metaania vielä 100-200 vuoden kuluttua kaatopaikan perustamisesta. Kansainvälinen tavoite on saada kaatopaikat 50 vuoden kuluessa sopeutettua ympäristöön.

Erikoistutkija Ulla-Maija Mroueh luettelee tähän useita syitä, joista yksi on kaatopaikkakaasun talteenoton puuttuminen. Lisäksi vanhojen kaatopaikkojen pohjat eivät ole tiiviinä. Ongelmaksi saattaa muodostua myös se, ettei kaatopaikkojen pohja- ja peitemateriaalin kestävyydestä ole vielä kokemusta.

Sekajätteen kaatopaikalla syntyy suuret kasvihuonepäästöt, jos kaasun talteenotto aloitetaan vasta kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Jätteen hajoamisprosessi puolestaan hidastuu, jos täyttö kuivuu. Tämä voidaan Mrouehin mukaan estää niin sanotun suotoveden kierrätyksellä, jolloin kaatopaikka pysyy kosteana.

Tulevaisuuden kaatopaikkaa erikoistutkija Ulla-Maija Mroueh kuvaa hallituksi jätteiden prosessointilaitokseksi, joka tuottaa muita polttoaineita korvaavaa biokaasua tai ainakin muuttuu kestäväksi osaksi ympäristöä kohtuullisessa ajassa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.