Vuotos ja Kollaja herättävät yhä poliittisia intohimoja

Keskusta ja kokoomus kannattavat ja koko vasemmisto ja vihreät vastustavat altaita.

Vuotoksen altaan rakentamisesta on väännetty kymmeniä vuosia, mutta poliittinen ruuti on yhä kuivaa.

Vaatimukset uusien tekojärvien rakentamisesta pohjoiseen ovat saaneet viime aikoina uutta pontta niin ilmasto- kuin aluepolitiikastakin. Rintamalinjat eivät kuitenkaan ole liikahtaneet - ainakaan vielä.

Aihepiirin kipinäherkkyys nousi hyvin esille viime viikonloppuna. SDP:n kansanedustajan Liisa Jaakonsaaren tulkinta puolueensa taipumisesta allashankkeiden kannalle sai heti puhemyllyn pyörimään.

Ensimmäisenä liikkeelle ehätti keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka oli valmis laittamaan altaat tekeille jo tällä vaalikaudella.

SDP:n johto kiirehti kiistämään jyrkästi Jaakonsaaren tulkinnan. Vihreät puolestaan muistuttivat tiukkaan sävyyn pitävänsä huolen siitä, että Vuotos ja Kollaja eivät tällä vaalikaudella etene.

Hetkellisen hämmingin jälkeen asetelmat ovat nyt jokseenkin selvät: keskusta ja kokoomus kannattavat ja koko vasemmisto ja vihreät vastustavat altaita.

Monen lukon takana

Vesivoimarakentamisesta väännettiin tiukasti jo viime kevään hallitusneuvotteluissa. Vihreät puristivat kuitenkin eräänlaisen veto-oikeuden allashankkeisiin. Vesilain uudistus sovittiin annettavaksi eduskunnalle vain yksimielisenä esityksenä.

Kun lakiremontti on vielä vihreän oikeusministerin Tuija Braxin takana, ei Vuotos-hankkeen avaamisesta tule mitään. Vuotoksen mentävää porsaanreikää ei lakiin tule, ja altaan rakentaminen pysyy siten laittomana korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Kollajan osalta tilanne on sama, vaikka juridinen pohja on toinen. Suurena saavutuksena aikanaan säädetyn koskiensuojelulain peukalointi ei käy vihreille missään oloissa.

Vihreiden ylikäveleminen tietäisi sitä, että keskusta ja kokoomus saisivat etsiä uuden hallituskumppanin tai keinotella vaalikauden loppuun vaarallisen kapealla hallituspohjalla.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on linjannut, että hallitusneuvotteluissa sovitusta pidetään kiinni eikä allashankkeita tällä vaalikaudella avata. Hän on kuitenkin huomautellut, että asenteet vesivoimarakentamista kohtaan saattavat ajan myötä muuttua.

Itä-Lappi ahdingossa

Allashankkeita on viime aikoina kaupiteltu ilmastovelvoitteiden täyttämisen nimissä, mutta yhtä vahvana pontimena on ollut aluepolitiikka.

Sellunkeiton loppuminen Kemijärvellä on nostanut Itä-Lapin vaikeudet uudelle tasolle, mikä on arka paikka Lapin mahtipuolueelle keskustalle.

Oppositiosta ja vihreistä keskustan allaspuheet on kuitattu sumutukseksi, jolla pyritään peittelemään omia ongelmia ja kiinnittämään huomiota muualle.

Vaikka altaiden työllisyysvaikutukset ovat enimmäkseen tilapäisiä, niiden kapasiteetilla olisi oma merkityksensä säätövoimana ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämisessä. Rakentaminen ei kävisi valtion kukkarolle, koska siitä vastaavat voimayhtiöt.

Voimayhtiöille altaat ovat rahasampoja, kun vettä voidaan sähkömarkkinoiden ollessa alamaissa varastoida tekojärveen ja juoksuttaa markkinahintojen taas noustessa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.