Yhä harvempi pääsee kymppiluokalle

Kymppiluokkien määrä on pudonnut murto-osaan entisestä.

Kaikki koululaiset eivät löydä perusopetuksen viimeisen luokan jälkeen opiskelu- tai työpaikkaa. Vaihtoehtona on perinteisesti pidetty kymppiluokkaa, jolla oppilas voi korottaa numeroita ja miettiä vielä vuoden, minne jatkaa.

Kymppiluokille pääseminen on kuitenkin vaikeutunut. Kymppiluokkien oppilaspaikkamäärät ovat laskeneet 1990-luvun alun lamasta lähtien tasaisesti. Kun vuonna 1991 kympillä oli koko Suomessa vielä 4193 oppilaspaikkaa, viime vuonna kymppiluokkalaisia oli enää 1124. Kymppiluokkalaisten määrä laski alle kolmentuhannen vuonna 1996, ja viiden vuoden kuluttua tästä kymppiluokkalaisia oli enää alle kaksituhatta.

Kymppiluokalle on vuosikymmenten varrella tullut uusia vaihtoehtoja. Toinen syy luokkien vähenemiseen on raha; kunnat säästävät kymppiluokkia vähentämällä.

Tarkastus jo kasiluokalla?

Helsingissä kymppiluokkapaikka luvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle. Kaikkialla tällaista lupausta ei pystytä antamaan. Monessa pienessä kunnassa kymppiluokalle on pitkä matka.

- OAJ on ehdottanut, että kunnille tulisi velvoite perustaa näitä 10-luokkia niin paljon kun tarve vaatii, koulutusjohtaja Heljä Misukka opetusalan ammattijärjestöstä OAJ:stä.

Toissavuonna yli 5 700 oppilasta ei saanut hakemaansa jatkopaikkaa ysiluokan jälkeen. Heistä noin 1300 pääsi kymppiluokalle. Tuhannet nuoret putosivat siis perusopetuksesta tyhjän päälle.

OAJ toivoisi, että mahdolliset pudokkaat otettaisiin kiinni jo ennen perusopetuksen päättymistä.

- Olisi hyvä, jos meillä olisi järjestelmä, jossa jo kahdeksannella luokalla kaikille oppilaille tehtäisiin laaja terveystarkastus. Sen yhteydessä poimittaisiin jo ne nuoret, joilla opettajat arvioivat olevan vaikeuksia saada jatkopaikkaa - tällaiset vitosen, kutosen oppilaat, Misukka sanoo.

Koulupudokkaita vain parisataa

Suomessa perusopetuksen läpikäyvät käytännössä kaikki. Vuosittain reilusta 60 tuhannesta ysiluokkalaisesta vain noin parisataa jättää perusopetuksen kesken.

Ruotsissa koulupudokkaita on paljon enemmän. Misukan mukaan Ruotsin peruskoulu on nyt kriisissä.

- Siellä on pitkään kuka tahansa voinut perustaa koulun. On tullut kirjava joukko yksityisiä kouluja, jolloin opetus on kirjavan tasoista, hän sanoo.

Suomessa oppilaille tarjotaan Misukan mukaan myös erityistukea kuten tukiopetusta enemmän kuin Ruotsissa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.