Yhä suuremmat kunnat päätymässä kriisikuntalistalle

Kuntien talousvaikeudet nostavat yhä suurempia kuntia valtiovarainministeriön kriisikuntien listalle.

Varsinaisella kriisikuntalistalla, josta voi lain mukaan päätyä pakkoliitokseen, on vasta neljä kuntaa. Kriisiytyviksi luokiteltujen kuntien määrä on kuitenkin noussut jo lähes neljäänkymmeneen ja määrä kasvaa yhä. Kunnissa kaavaillaankin nyt roimia leikkauksia palveluihin, jotta päätyminen viimeiselle listalle estettäisiin.

Moni suuristakin kaupungeista täyttää jo puolet kriisikuntalistan kriteereistä. Esimerkiksi Vantaalle nousu tuolle kriisikuntalistalle saattaisi pahimmillaan tarkoittaa pakkoliitosta.

Pakkoliitos uhkaa jo esimerkiksi Jalasjärveä, Laviaa ja Tarvasjokea. Hanko selvinnee vielä omin voimin.

Kaikki kunnat eivät voi käynnistää edes yt-neuvotteluja. Esimerkiksi Raahen kuntaliitos Vihannin kanssa on vielä liian tuore.

Raahen ongelmana on yhteisöverojen väheneminen

Rauta-Ruukki on pitänyt Raahea pystyssä jo kymmeniä vuosia. Vieläkin tehtaan porttien sisällä on työtä yli 3 000 ihmiselle. Taantuma on kuitenkin puraissut myös teräsjättiä, eikä se lihota enää kaupungin kassaa entiseen tapaan.

Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kari Malkamäen mukaan Raahen kaupunki sai parhaina vuosina yhteisöveroja 15-16 miljoonaa.

– Tänä vuonna ennakoitu tuotto on noin 2 miljoonaa euroa.

Raahen kokonaisbudjetti on 150 miljoonaa, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvela.

– 10 miljoonan euron pudotus tuo budjettiin ison reiän.

Säästökohteina Raahessa on nostettu esiin ei-lakisääteiset palvelut, kuten kotihoidon kuntalisät tai aamu- ja iltapäiväkerhot. Vastustus on kuitenkin kova.

Kuntien budjettiväännöistä voikin ennustaa tänä vuonna tavallista hankalampia.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.