Mainos

Yhä useampi suomalainen kuolee ulkomailla

Vainajan kotiuttaminen voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, jos vakuutus ei ole kunnossa.

Suomalaisten kuolemat ulkomailla ovat lisääntyneet viime vuosina.

Ulkomailla kuolee keskimäärin yksi suomalainen päivässä. Omaisille kuolemasta koituu surun ohella usein paljon vaivaa ja kuluja, ja tapaukset ovat lisänneet myös edustustojen työmäärää.

- Kuolemantapausten kasvu on seurausta siitä, että yhä useammat iäkkäät matkustavat yhä kauemmas ja pidemmiksi jaksoiksi. Kuolemantapaus tulee aina yllätyksenä, eikä siihen ole varauduttu. Kotiutus hoituu hyvin, jos henkilöllä oli vakuutus kunnossa, kertoo ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön päällikkö Pasi Tuominen.

Konsulipalvelulain mukaisesti osa kuolemantapauksiin liittyvien muodollisuuksien hoidosta ja käytännön järjestelyistä kuuluu edustustoille ja ministeriölle.

- Olisi hyvä, jos ihmiset tietäisivät tarkemmin, mitä palveluja voimme tarjota. Konsulit viettävät nykyään paljon aikaa neuvoessaan omaisia puhelimessa, sanoo ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön osastosihteeri Anne Kansanoja.

Vainaja haudataan tai tuhkataan

Omaiset päättävät, mitä vainajalle tehdään. Vainaja voidaan haudata tai tuhkata siinä maassa, jossa kuolemantapaus on sattunut.

Vainaja voidaan myös lähettää Suomeen, mikä on usein yllättävän kallista, ellei vakuutus kata kuluja. Kotiuttaminen esimerkiksi Thaimaasta maksaa noin 10 000 euroa.

Myös saattamattoman tuhkauurnan kuljetus voi maksaa tuhansia euroja, joten uurnan noutaminen itse saattaa tulla halvemmaksi.

Hautaustoimisto hoitaa arkun lentokentältä oikeuslääketieteen laitokselle tai uurnan kuljetuksen omaisten kanssa sovittuun paikkaan.

Monissa maissa on lakeja, jotka määräävät, mitä vainajalle voidaan tehdä tai olla tekemättä. Muslimimaissa vainaja täytyy haudata kahden päivän sisällä kuolemasta, ellei häntä lähetetä kotimaahan. Tuhkaus ei näissä maissa ole yleensä mahdollista.

- Euroopan ulkopuolisissa maissa vainajan kotiuttaminen viivästyy joskus paikallisen byrokratian hitauden vuoksi. Turkissa taas poliisi voi ottaa vainajan omaisuuden haltuunsa ja omaiset eivät saa sitä ilman oikeudenkäyntiä, Tuominen kertoo.

KRP tutkii rikostapaukset

Kännykkäpalveluja matkailijoille

- Kuolemasta ilmoittaminen etenee niin, että UM välittää tiedon poliisille, joka puolestaan käy henkilökohtaisesti kertomassa asian omaisille, Tuominen kertoo.

Keskusrikospoliisia tarvitaan kuolemantapauksissa, joihin liittyy onnettomuus, rikosepäily tai jos uhrin tunnistaminen edellyttää tutkimuksia.

Kuolemansyyn selvittäminen Suomessa kuuluu oikeuslääkärille, joka antaa kuolintodistuksen.

Poliisi päättää, tehdäänkö Suomeen tuodulle vainajalle ruumiinavaus Suomessa, vaikka sellainen olisi jo tehty ulkomailla kuolinpaikkakunnalla. Omaisia voi helpottaa tietää, mihin vainaja kuoli, ja patologin lausunto vaikuttaa myös vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Euroopan neuvoston sopimus listaa asiapaperit, joita tarvitaan ruumiiden kuljetukseen. Suomi liittyi sopimukseen 1980-luvulla. EU:n komissio toivoo, että kaikki EU-maat saataisiin sopimuksen piiriin.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.