Yhteiskuntasopimus kaatui – mitä Suomi tekee nyt? "Se on ainoa nopea keino"

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen kaventaa hallituksen keinovalikoimaa parantaa Suomen tuottavuutta. Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä hallituksen pitäisi nyt tehdä.

– Suomessa työtunnin hinta saavutettuun tuotokseen on liian korkea, jos sitä vertaa kilpailijamaihin. Eli Suomen kustannuskilpailukyky on huono, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimusjohtaja Mika Maliranta.

Hallitus otti tavoitteekseen parantaa kustannuskilpailukykyä merkittävästi ja nopeasti. Keinoksi valittiin yhteiskuntasopimus, jossa työnantajat, työntekijät ja valtio olisivat yhteisesti ja vapaaehtoisesti sopineet siitä, miten tavoitteeseen päästään.

Yhteiskuntasopimusta ei kuitenkaan syntynyt. Nyt hallitus voi pyrkiä samaan lainsäädännön keinoin.

– Työlainsäädäntöä uudistamalla voidaan lisätä paikallista sopimista. Sitä kautta voitaisiin saada kilpailukykyä parantavia palkka- ja työjärjestelyratkaisuja, sanoo ETLAn Maliranta.

Jo edellinen hallitus paini kustannuskilpailukykyongelman kanssa, mutta nykyisellä hallituksella on edellistä suurempi todennäköisyys onnistua.

– Ensinnäkin tilannekuva on yhteinäisempi, toseksi hallituspuolueita on vähemmän ja ne ovat lähempänä toisiaan ja kolmanneksi Suomen tilanne on huonontunut edelleen, luettelee Maliranta.

Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta näkee asian toisin.

– Yhteiskuntasopimuksella haettu työajan pidentäminen ei olisi auttanut, sanoo Haaparanta.

Haaparanta viittaa IMF:n laajaan tutkimukseen, jonka mukaan työmarkkinareformien vaikutukset ovat olemattomia. Sen sijaan Haaparanta kannattaa elvyttävää finanssipolitiikkaa ja investointeja tulevaisuuteen.

– Panostaminen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn auttaisivat Suomea, sanoo professori Haaparanta.

Tutkimusjohtaja Maliranta on Haaparannan kanssa samaa mieltä. Tosin molemmat toteavat, etteivät nämä keinot auta nopeasti.

– Niistä saadaan hyöty hitaasti, mutta se on pitkävaikutteista, tiivistää Maliranta.

– Myös liikenneinfran parantaminen tuo Suomelle etua pitkällä aikavälillä, koska syrjäisessä pitkien välimatkojen maassa kuljetusten sujumiselle on iso merkitys, sanoo Haaparanta.

– Ainoa nopea keino on elvyttävä finanssipolitiikka. Mutta hallitus on ilmoittanut, ettei se aio elvyttää, ovat keinot vähissä, arvioi professori Haaparanta. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.