TV-Opas

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta rajaavat hallituksen säästövaihtoehtoja

Kokoomus hakisi lisäsäästöjä ehdollisten toimien listalta.

Yhteiskuntasopimuksen soveltamisneuvottelut hankaloittavat hallituksen työtä, kun se ensi viikolla alkaa käydä läpi kehysriihen säästökokonaisuutta. Näyttää siltä, että hallitusohjelmassa sovittu neljän miljardin euron säästötavoite jää vajaaksi ja jostain on löydettävä lisää säästöjä.

Hallituksen liikkumatila jää kuitenkin ahtaaksi, jos se ei halua vaarantaa yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

Hallitus on luvannut työmarkkinaosapuolille, että 1,5 miljardin euron ehdollisia leikkauksia ja veronkorotuksia ei tehdä, jos sopimus toteutuu. Keskusta ja perussuomalaiset pitäisivät lupauksesta kiinni, kokoomus vain osittain.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen mukaan tavoite on ollut, että "jos yhteiskuntasopimus syntyy, mahdollisimman pitkälti voidaan luopua ehdollisista säästöistä". 

– Osa niistä on sellaisia, joilla on tietynlainen kytkentä työmarkkinaratkaisuun, mutta osalla ei. Varmasti kaikkia vaihtoehtoja joudutaan selvittämään lisäsäästöjen aikaansaamiseksi, Satonen sanoo.

Hallituspuolueiden välillä on tulkintaeroja siitäkin, kuinka suuri lisäsäästöjen tarve on. Kokoomus puhuu 300–400 miljoonasta eurosta, perussuomalaiset 100–200 miljoonasta ja keskusta siltä väliltä.

Valtiovarainministeriö antaa arvionsa säästötarpeesta lähipäivinä.

Kehysriihi on 5. huhtikuuta, yhteiskuntasopimuksen kohtalo punnitaan vasta kesäkuussa.

"Ei ylivoimaista"

Työmarkkinajärjestöille vaikeita kohteita säästölistalla ovat työttömyysturva ja matkustaja-alustuki, kerrotaan kokoomuslähteistä.

Ensisijaisesti uusia säästöjä etsitään tiettävästi toimista, jotka edistäisivät työllistymistä. STT:n tietojen mukaan esimerkiksi työn vastaanottovelvoitteen tiukentamisesta todennäköisesti keskustellaan.

Perussuomalaisetkin olisi voinut hakea säästöjä vaihtoehtolistalta, mutta pitää työmarkkinasopua nyt tärkeämpänä. Perusturvasta leikkaaminen on puolueelle mahdotonta, sen sijaan se olisi valmis keskustelemaan opintotuen leikkaamisesta etupainotteisemmin sekä joistakin yritystuista ja kehitysavusta nipistämisestä.

Satonen näkee koulutuksen lisäsäästöt erityisen vaikeina kokoomukselle, mutta mitään ehdottomuuksia ei hänen mukaansa voi kukaan sanoa ennen kuin neuvottelut on käyty.

– Ei siitä helppoa tule, kun lisäsäästöihin joudutaan menemään sen jälkeen, kun on tehty jo paljon leikkauksia, mutta ei se ylivoimaistakaan ole, hän ennakoi kehysriihiurakkaa.

"Sovitut säästöt finaaliin" 

Keskustan ryhmänjohtajan Matti Vanhasen mielestä ehdolliseen säästölistaan ei pidä koskea.

– Jos nyt oikeasti pitäisi hakea merkittäviä lisäsäästöjä, ne pitäisi hakea sen ulkopuolelta, jolloin valinnanvara jää vielä pienemmäksi.

Vanhanen ei usko lisäsäästöjen tarpeen olevan kovin suuri, koska hänen mukaansa noin 300 miljoonan euron ero johtuu lähes kokonaan inflaation tasosta. Indeksiin sidottujen etuuksien jäädytys ei ole tuottanut odotettuja säästöjä, koska hintakehitys on ollut ennustettua maltillisempaa. 

– Kukaan ei tiedä, mikä on inflaation taso vuonna 2019. Vuoden päästä edessä on sama arviointi, joten tämä aukko elää vielä.

Vanhasen mielestä kehysriihessä on tärkeintä varmistaa, että hallitusohjelmassa sovitut säästöt saadaan maaliin aikataulussa.

Kesken on vielä isoja säästöjä, kuten erikoissairaanhoidon keskittäminen, joka vaatii lainsäädäntöä. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.