Yli 200 norppayksilöä tunnistettu – Yleisöltä toivotaan norppakuvia tutkijoiden avuksi

Tutkijat tunnistavat jo yli 200 norppayksilöä reilusta 300 Saimaalla uiskentelevasta norpasta. Norpat pystytään erottamaan toisistaan turkin kuvioiden perusteella. Suomalaisten toivotaan nyt osallistuvan norppatutkimukseen lähettämällä omia kuviaan ja havaintojaan norpista. Tiedot kerätään tänään netissä avattuun WWF:n norppagalleriaan.

Tutkijat tunnistavat jo 207 norppayksilöä. Norpat voi erottaa toisistaan turkin kuvioinnin perusteella.

– Kyllä niillä on kyljissä sormenjäljet. Paras vertaus on meidän sormenjäljet. Ne ovat yksilölliset. Vasen puoli on erilainen kuin oikea, mutta jokaisella se on omansa ja ne pystytään erottamaan toisistaan, kertoo yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.

Teemu-norppa on linssilude

Kevään norppalivestä kuuluisuuteen noussut Pullervo on todennäköisesti Suomen tunnetuin saimaannorppa.

Teemu on varsinainen linssilude. Se on Saimaan useimmin kuvattu norppa, joka ei huomiota tai veneitä kavahda.

Ritva puolestaan on pisimpään seurattu saimaannorppa. Se havaittiin jo vuonna 1998.

Tunnetut norpat esitellään netissä WWF:n norppagalleriassa. Suomalaisten toivotaan nyt lähettävän galleriaan omia norppakuviaan ja norppahavaintojaan.

– Tämä on konkreettinen tapa, jolla suomalaiset voivat auttaa norppatutkijoita tutkimuksen teossa ja samalla myös metsähallitusta suojelupäätösten teossa, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Kuvat tuovat lisätietoa yksilöistä

Kuvien avulla tutkijat saavat uutta tietoa norppien elämänkaaresta. Kuvien ei tarvitse olla tuoreita vaan myös vanhat kuvat kelpaavat.

– Meiltä puuttuu pitkäaikainen yksilökohtainen seuranta. Nyt me haluttaisiin nähdä, mitä norpan elämänkaaren aikana tapahtuu. Ketkä ovat sukua kenellekin ja miten ne liikkuvat alueelta toiselle ja mitä sen elämänkaaren aikana tapahtuu. Mitä enemmän kuvia tulee, sitä monipuolisemmaksi tietomäärä muodostuu kuvailee Kunnasranta.

Suin päin ei norppakuvia kannata lähteä metsästämään, koska norppia ei saa häiritä.

– Perussääntö on se, että niin lähelle ei saa mennä, että se norppa kiveltä joutuisi pulahtamaan uimaan. Sanoisin, että 150 metriä on hyvä etäisyys. Norppia saa kuvattua myös, kun ne ovat kiinnostuneita ihmisistä ja veneistä ja tulevat veneiden lähelle. Ja yhtä tärkeää kuin kuvien ottaminen, on se, että sinne galleriaan laittaa niitä norppahavaintoja, muistuttaa Rohweder.

Nimiä haetaan saamelaisesta kalenterista

Monilla norpilla on jo nimi, muttei läheskään kaikilla. Useimmiten nimi on valittu sattumanvaraisesti kalenterista.

– Me ollaan sen verran tylsiä tutkijoita, että nimi on annettu aiemmin radiolähetinseurannassa olleille norpille. Me on toukokuun lopun kalenteria käyty aika tarkkaan läpi, että nyt ollaan menossa jo ortodoksisessa kalenterissa ja saamelaisten kalenterissa. On joukossa toki sellaisiakin, jotka ovat saaneet nimen jonkin ominaisuuden perusteella, kertoo Kunnasranta.

Jatkossa yleisökin pääsee keksimään norpille nimiä. Pullervo sai jo nimensä yleisökilpailun tuloksena.

Tuhat norppaa hyvä tavoite

Saimaannorppia on jäljellä reilut 300. Laji on erittäin uhanalainen. Tutkijat toivovat, että kanta vahvistuisi.

– Jos meillä on muutama sata yksilöä ja ilmasto vaikka muuttuu rankasti, se on huono tulevaisuus, mutta kun siellä olisi vaikka tuhat yksilöä, on paljon suurempi mahdollisuus, että löytyy yksilöitä, jotka keksivät keinon sopeutua, vertaa Kunnasranta.

Kuvien ja havaintojen lisäksi yleisö voi auttaa saimaannorppaa muillakin keinoilla.

– Pesälaskennassa on mukana vapaaehtoisia, samoin apukinosten kolaamisessa. Omilla valinnoilla voi auttaa paljon. Verkko ei esimerkiksi ole norppaturvallinen kalastusväline. Kun sen vaihtaa katiskaan, se on iso apu, neuvoo Kunnasranta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.