Yliopisto-opintoihin aikaraja?

Maisteritason opintojen opinto-oikeuden rajaamista esitetään esimerkiksi kymmeneen vuoteen.

Opinto-oikeuden rajaamisen ohella opintotukea esitetään korotettavaksi vastaamaan todellisia elinkustannuksia. Suositus perustuu Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön selvitykseen, jonka mukaan opintojen keskeyttäminen on opintoaikojen venymistä isompi ongelma.

Esimerkiksi vuonna 1985 aloittaneista 17,5 prosenttia on jättänyt opintonsa kesken ja 9,6 prosenttia opiskelee yhä. Pitkä tie maisteriksi -raportti laadittiin opetusministeriön tilauksesta, ja sen tekivät Petri Lempinen ja Sasu Pajala. Heidän mukaansa yliopistokoulutuksen tehokkuutta on syytä kysellä, kun vain puolet opiskelijoista valmistuu seitsemässä vuodessa ja joka neljäs näyttää jäävän tyystin vaille tutkintoaan.

Tutkimuksessa muistutetaan, että ammattikorkeakouluissa opinto-oikeus yksinkertaisesti päättyy vuosi opinnoille varatun ajan jälkeen. Amk-puolella hyväksi havaittuihin opiskelumalleihin saattaisi siis olla syytä perehtyä myös yliopistojen ongelma-aloilla.

Humanisteille alempi tutkinto


Selvityksessä suositetaan, että alempi korkeakoulututkinto otettaisiin nykyistä yleisemmin käyttöön ainakin humanistisilla ja luonnontieteellisillä aloilla, joilla valmistuminen on miltei harvinaista. Koko maisteritason tutkinnon mielekkyyttä perustutkintona sopii tutkijoiden mielestä kysyä, jos 13,5 vuoden opintojen jälkeen valmiiksi ehtii vain 58 prosenttia humanisteista.

Lisäksi viranomaisia patistetaan seuraamaan pelkän opintojen keskimääräisen keston sijasta myös

keskeyttäneiden määriä. Tutkijat kannattavat myös opintojen suunnittelemista niin, että tavoiteajassa eli yleensä viidessä vuodessa valmistuminen yleensä onnistuisi.

Opetusministeri Maija Rask kertoi opintoaikoja koskevassa seminaarissa, että Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi tänä ja ensi vuonna yliopistojen opiskelijavalintojen onnistumista. Opetusministeriö suunnittelee aiempien linjaustensa mukaisesti myös alemman korkeakoulututkinnon aseman vahvistamista.

Yliopistoissa eroja

Keskeyttäminen ja opintoajat vaihtelevat jyrkästi eri aloilla. Eniten keskeyttäneitä on taideyliopistoissa, Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa. Häntäpään aloja ovat humanistiset ja taiteiden alat, eikä luonnontieteissäkään ole hurraamista. Parhaiten maisteriksi selvitään pienistä yliopistoista, joissa kauppatieteillä on vankka sija eli kauppakorkeakouluista sekä Kuopion, Vaasan ja Lapin yliopistoista.

Koulutusaloista terveys-, kasvatus- ja oikeustieteet houkuttelevat valmistumaan. Hyvin tutkintoja tuottavilla aloilla opiskellaan yleensä myös ripeämmin. Tutkijat muistuttavat tosin, rettä opintoaikojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös laatuun eli koulutuksen tasoon sekä työllistymiseen.

Myöhemminkin oppii

Yliopiston promootiokulkue

Tutkijoiden mukaan opintojen kestoa on vaikea perustella vain "hitaalla kypsymisellä", kun joillakin aloilla selvitään kypsinä ulos kohtuuajassa. Riippuvat ja roikkuvat opinnot yleensä ahdistavat, eivätkä ne ole myöskään hyvä viesti työnantajalle. Opiskelupaikkakin sentään saadaan nimenomaan opiskelua ja valmistumista varten.

-Opiskelijat kuuluvat niihin etuoikeutettuihin, jotka ovat saaneet aloituspaikan. Nopea valmistuminen on nykyään tutkimusten mukaan merkittävimpiä opintoihin motivoivia tekijöitä. Aloittavalla opiskelijalla on tavoitteenaan suorittaa tutkinto, muistutetaan tutkimuksessa.
-Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ei merkitse loppua yksilön kehittymiselle tai sivistymiselle. Tutkinto muodollisine vaatimuksineen luo vain edellytyksiä elämässä ja työssä vaadittavien osaamisen ja taitojen rakentamiselle.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.