Yliopistojen maisteriohjelmia jo 150

Suomen yliopistoissa oli jo viime vuonna käynnissä 150 maisteriohjelmaa, ilmenee korkeakoulujen arviointineuvoston keräämistä tiedoista. Kaksivuotisia, opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvia maisteriohjelmia on tarjolla kaikissa yliopistoissa Kuvataideakatemiaa lukuunottamatta.

Yliopisto-opinnot ovatkin muuttumassa rakenteeltaan muun Euroopan suuntaan parin vuoden takaisen Bolognan sopimuksen mukaisesti, vaikka EU-maiden akateeminen "integroituminen" tuolloin herätti ärhäkkää keskustelua.

Opetusministeriön tavoitteena on kehittää perusopintoja yhä selkeämmin kaksiportaiseksi muun Euroopan tapaan, kertoo opetusneuvos Anita Lehikoinen. Tällaisessa "3+2 vuoden" mallissa suoritetaan ensin kolmivuotinen kandidaatintutkinto ja sen jälkeen vaativammat maisteriopinnot.

Työryhmä pohtimaan tutkintorakennetta

Alemmat korkeakoulututkinnot palautettiin periaatteessa Suomeenkin jo vuosikymmen sitten, mutta ne eivät ole vielä vakiinnuttaneet paikkaansa opiskelun välietappina. Lehikoinen kertoo opetusministeriön asettavan vielä tänä syksynä työryhmän pohtimaan tutkintorakenteen kehittämistä.

Yliopistot ovat Lehikoisen mukaan alkaneet jo ymmärtää opetusministeriön ajatuksia, ja osa suhtautuu uudistuksiin suorastaan innokkaasti. Uudesta opintorytmistä toivotaan apua muun muassa yliopistojen kestopulmaan eli opiskelun viivästymiseen ja keskeytymiseen.

Maisterintutkinto on joka tapauksessa yhä Suomessa akateeminen perustutkinto, eli pääsäännön mukaan opiskelijat valitaan yliopistoihin opiskelemaan maisteriksi asti. Monessa maassa alempaa tutkintoa pidetään perustutkintona, josta vain osa jatkaa maisteriksi asti. Lehikoisen mukaan tähän ei olla Suomessa toistaiseksi menossa, mutta toisaalta "näinä aikoina kaikki muuttuu".

Opintoviikot poskellaan

Tuleva työryhmä joutuu pohtimaan muun muassa tutkintojen laajuutta. Nykyinen 120 opintoviikon kandidaatintutkinto ja 160 opintoviikon maisterintutkinto istuvat huonosti eurooppalaiseen malliin. Vaikka maisteriohjelmien on tarkoitus olla kaksivuotisia, opintoviikkoja on käytettävissä 40, ja niistäkin puolet menee suoraan pro gradu -työhön.

-Ei siinä jää tilaa tehdä yhtään mitään, Lehikoinen toteaa.

Jossain vaiheessa jouduttaneen myös pohtimaan, pitäisikö uuden tutkintorakenteen näkyä yliopistojen rahoituksessa. Toistaiseksi on pidetty parhaana, että yliopistot saavat rahoitusta maisterin- ja tohtorintutkinnon suorittajista, eivät kandidaateista.

Opetusministeriö on pyytänyt korkeakoulujen arviointineuvostoa arvioimaan kaikki maisteriohjelmat tämän vuoden aikana. Myös tiedot toistaiseksi alkaneista ohjelmista on kerätty tässä yhteydessä.

Ohjelmat vain osa uudistusta

Lehikoinen muistuttaa myös, että valmiiksi suunnitellut maisteriohjelmat ovat vain yksi osa kehitystä. Vaikka tutkintorakenne uudistuisikin, opinnot voi yhä viedä loppuun oman suunnitelman mukaan.

Ohjelmat sopivat kuitenkin hyvin esimerkiksi muuntokoulutukseen, jossa opiskelija siirtyy alkuperäisen koulutusohjelmansa lähialalle.

Monet nykyisistä maisteriohjelmista ovatkin tietoteknologian lisäkoulutusohjelmaan liittyvää muuntokoulutusta, jolla on pyritty helpottamaan alan työvoimapulaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.