Yrittäjät: Palvelusetelillä kymmenien miljoonien sote-säästöt

Palvelusetelillä saataisiin arviolta 35 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, jos isoimmat kaupungit toimisivat Jyväskylän tavoin. Näin laskee Suomen Yrittäjät. Jyväskylässä palveluseteli on ollut menestys.

Silti Jyväskylässäkin palvelusetelin osuus koko sosiaali- ja terveyspalveluiden kulurakenteesta on vain kaksi prosenttia. Se on kuitenkin paljon, jos vertaa koko maan vastaavaan lukuun. Palvelusetelin osuus on reilu puoli prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyssektorin kustannuksista. Vuoden 2013 sote-menot olivat noin 21,5 miljardia euroa. Edellisestä vuodesta kasvua on noin 900 miljoonaa.

Tämä kustannusten nopea kasvu on ongelman ydin. Yrittäjät esittävät yhdeksi ratkaisuksi reilusti massiivisempaa palvelusetelivolyymiä.

– Sote-uudistuksen yhteydessä voisi luoda jopa lailla velvoitteen kunnille tarjota aina palveluseteliä vaihtoehtona. Ellei se muuten etene, tarvitaan järeämpiä toimia. Palvelusetelin voisi hyvinkin kasvattaa kymmeneen prosenttiin, esittää Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Mutta miksi palveluseteliä käytetään niin vähän?

– Palveluseteli on hyvä keino lisätä valinnanvapautta, tuoda alueelle elinvoimaa ja kasvua yritysten muodossa. Mutta monikavarahoitus tekee setelin käytöstä monille kunnille aika vähän houkuttelevaa. Kustannuksethan jakautuu monien eri rahoittajien kesken ja palvelusetelissä kunta silloin vastaa käytännössä niistä kustannuksista, joista voisi vastata vaikkapa Kela, kommentoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.). 

Jyväskylän kaupunki on poikkeus. Sote-menot kasvoivat viime vuonna vain 1-2 prosenttia.  Kaupunki on laskenut, että palveluseteli on edesauttanut kehitystä.  Jyväskylän kaupungin laskentojen mukaan ilman seteliä, omana tuotantona toteutettuna, budjetin lopputulema olisi ollut 1,7 miljoonaa euroa ilkeämmän näköinen.

Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan, jos 20 suurinta kaupunkia kasvattaisivat oman palvelusetelivolyymin Jyväskylän kahden prosentin tasolle, vuosittainen säästö olisi arviolta 35 miljoonaa euroa. Muita säästöjä tulisi tehostamisen kautta.

– Kun syntyy kirittäjiä, niin tämä vaikuttaa niin, että se oman tuotannon hinta laskee, sanoo Kujala. 

Ministeri: Omavastuuosuudet lainsäädäntöön

Peruspalveluministeri Laura Räty (kok.) pitää säästöä merkittävänä.

– Tottakai tämän tyyppiset säästöt ovat merkittäviä. Mehän jatkuvasti mietimme sitä, miten tulevaisuudessa pärjätään niin, että palvelutasosta ei tarvitse tinkiä, mutta palvelut saadaan tuotettua nykyistä tehokkaammin, Räty kommentoi laskelmaa. 

Ministerikollega suhtautuu varauksellisemmin.

– Palvelusetelistä on hyviä ja sitten heikompia kokemuksia. Hyvät kokemukset pitää saada laajamittaisemmin käyttöön. Tiedämme kaikki, että kustannuspaineet sote-sektorilla ovat merkittävät. En silti lähtisi tästä tekemään sellaista päätelmää, että julkinen on aina tehoton ja yksityinen tehokas, koska julkiselle jää aina hoidettavaksi raskaimmat ja vaativimmat sote-laskut ja toimenpiteet, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen (SDP).

Huovinen kiinnittäisi huomiota omavastuuosuuksiin.

– Omavastuuosuuden määrittely pitäisi saada yhdenmukaisemmaksi, koska nyt jokainen kunta päättää sen itse, ja näin ei voi millään taata sitä, että kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, Huovinen ehdottaa. 

”Monisairaimmat järjestelmän jalkoihin”

Ministeri sitoisi omavastuuhinnat esimerkiksi avohuollon asiakasmaksujen tasoon. Kumpikaan ministereistä ei innostu yrittäjien lakiehdotuksesta. Erityisesti Huovinen painottaa, että nykyistä toimivuutta pitää tarkastella ennen minkäänlaisia laajennuksia.

– Eniten minua huolestuttaa juuri tämä, että tästä tulee tällainen viidakko, jossa monisairaimmat ja palveluja eniten käyttävät jäävät järjestelmän jalkoihin. Se ei voi olla tarkoitus, päättää Huovinen. 

 

Kaupunki

Asukasmäärä

Säästö 2013

1

Helsinki

622 240

7 790 445 €

2

Espoo

265 602

3 325 337 €

3

Tampere

223 148

2 793 813 €

4

Vantaa

210 810

2 639 341 €

5

Oulu

196 305

2 457 739 €

6

Turku

184 112

2 305 082 €

7

Jyväskylä

135 761

1 699 728 €

8

Kuopio

107 607

1 347 240 €

9

Lahti

103 805

1 299 639 €

10

Kouvola

86 488

1 082 830 €

11

Pori

83 528

1 045 771 €

12

Joensuu

75 088

940 102 €

13

Lappeenranta

72 830

911 832 €

14

Hämeenlinna

68 017

851 573 €

15

Vaasa

67 001

838 853 €

16

Rovaniemi

61 568

770 831 €

17

Seinäjoki

60 903

762 506 €

18

Mikkeli

54 616

683 792 €

19

Kotka

54 587

683 429 €

20

Salo

54 277

679 548 €

Asukkaita yhteensä

2 788 293

Säästö vuositasolla

34 909 428 €

Suomen Yrittäjien tekemässä laskelmassa on tehty vertailu ”Jyväskylän malliin”. Laskelma ei huomioi mahdollista nykyistä käyttöä niissä kaupungeissa.

Laskelma kertoo sen, mitä olisivat volyymit ja teoreettinen säästö, jos 20 suurinta kaupunkia käyttäisivät suhteessa saman euromäärän per asukas palveluseteleihin kuin Jyväskylä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.