Yrittäjiksi haluavat maahanmuuttajat: Tietoa ei saa mistään

Ruotsissa maahanmuuttajien yritykset työllistävät yli 200 000 työntekijää. Suomessa vastaava luku on runsaat 10 000.   

– Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, mutta ero on silti huomattava, sanoo tutkimusvastaava Björn Sundell ajatushautomo Magmasta.   

Magma julkaisi tänään selvityksen maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä Suomessa.   

– Maahanmuuttajat ovat Suomessa unohdettu voimavara yrittäjinä, sanoo selvityksen tehnyt kulttuurintutkija Katja Bloigu.   

Hänen mukaansa Suomessa on keskustelu aiheesta jo vuosia, mutta edistystä ei ole tapahtunut.   

– Kyse on tahtotilasta. Ruotsissa on jo vuosia sitten rakennettu systeemi, joka auttaa maahanmuuttajia yrityksen perustamisessa. Suomessa tällaista ei ole.   

Tie tyssää tiedonsaantiin  

Maahanmuuttajayrittäjiä on Suomessa yli sadasta maasta 

Suomessa oli maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä 141 maasta vuoden 2012 lopussa, selviää Tilastokeskuksen tiedoista.  

Eniten yrittäjiä oli tullut Suomeen entisen Neuvostoliiton maista ja seuraavaksi eniten Ruotsista, Virosta ja Turkista. Järjestys on pysynyt samana jo 1990-luvulta lähtien.   

Entisen Neuvostoliiton alueelta yrittäjiä oli Suomessa reilut 2500, Ruotsista hieman alle 2000, Virosta alle 1500 ja Turkista hieman päälle 1000.   

Toimialoista suosituin oli ravitsemistoiminta ja sen jälkeen tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen.   

Eniten maahanmuuttajayrittäjiä oli Uudellamaalla, jossa myös maahanmuuttajia oli eniten.   

Suomessa oli reilut 11000 maahanmuuttajayrittäjää vuoden 2012 lopussa

 

Bloigu haastatteli selvitykseensä lähes 50 maahanmuuttajataustaista yrittäjää ympäri Suomea. Heidän viestinsä oli selvä: vaikeaa ei ole yrityksen perustaminen, vaan yrittäjänä pärjääminen.   

Eniten ongelmia aiheuttavat uuden kotimaan käytäntöjen ymmärtäminen, kielimuuri sekä yhteistyökumppaneiden löytäminen.   

– Moni yrittäjistä joutuu jossain vaiheessa laittamaan lapun luukulle, koska ei ymmärrä, kuinka Suomessa kuuluu toimia, Bloigu sanoo.   

Hänen mukaansa yhtenä suurimpana syynä tähän on se, että tieto ei yksinkertaisesti tavoita kaikkia.   

– Jo pelkästään sen tiedon saaminen, mistä tietoa saa, on hankalaa. Ongelmia on etenkin niillä yrittäjillä, jotka eivät puhu suomea.  

Esimerkiksi kahdeksan vuotta sitten Suomeen muuttaneelle yrittäjälle Jenny Zukermannille kielimuuri on ollut pahin ongelma.   

– Haluan ja yritän oppia, mutta suomen kieli ei ole helppoa, Yhdysvalloista kotoisin oleva Zukermann toteaa.   

Yrittäjille suunnatuissa palveluissa on myös huomattavia alueellisia eroja.   

– On olemassa kuntia, joissa maahanmuuttajayrittäjien tarpeita ei huomioida lähes ollenkaan, Bloigu sanoo.   

Hänen mukaansa tilanne on huono esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, kun taas esimerkiksi Etelä-Savossa maahanmuuttajayrittäjät otetaan hyvin huomioon.   

Pienillä asioilla iso apu  

Selvityksen mukaan yrittäjillä on kielteisiä kokemuksia myös viranomaisten toiminnasta. 

– Eniten ongelmia tuntuu olevan työ- ja elinkeinotoimistoissa, Bloigu kertoo.  

Tämä tuli yllätyksenä työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajalle Kristina Stenmanille.  

– Suurin osa selvityksen tuloksista on tullut ilmi myös meidän omissa kyselyissämme, mutta tämä tieto yllätti minut. Näin ei saisi olla, Stenman sanoo.   

Stenmanin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa lähitulevaisuudessa oman selvityksensä siitä, kuinka maahanmuuttajia voitaisiin paremmin auttaa Suomessa. Bloigun mukaan yrittäjien kohdalla vastaus on yksinkertainen.   

– Tilannetta pystyttäisiin parantamaan hyvin pienillä asioilla. Pelkästään maahanmuuttajien omalla kielellä tarjottu puhelinneuvonta auttaisi paljon.  


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.