Ansioituneet aateliset Ritarihuoneella

Helsingin Ritarihuoneen näyttely kertoo aateliston roolista Suomen historiassa. 

Keitä he olivat – aateli yhteiskunnan rakentajana -näyttely kertoo ansioituneiden aatelisten elämästä valokuvin, esinein ja arkistomateriaalein. Aineisto on koottu kartanoista, yksityiskodeista ja kokoelmista. 

Useat keskeiset poliittiset vaikuttajat, arkkitehdit ja yhteiskunnalliset uudistajat ja taiteilijat ovat tulleet aatelissäädystä, kertoo Ritarihuoneen näyttelytoimikunnan jäsen, Heinolan kaupunginmuseonjohtaja Kari-Paavo Kokki. 

– Taiteilijat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka heillä oli mahdollisuus matkustaa ulkomaille ja saada oppia, nähdä  uusia asioita. Mutta myöskin aateli monella tapaa sitten hyödynsi näitä taitojaan ja osaamistaan Ruotsin valtakunnan, Venäjän valtakunnan ja itsenäisen Suomen aikana. Meidän kaksi presidenttiämme, Mannerheim ja Svinhufvud olivat molemmat aatelin jäseniä. 

Aateluus velvoittaa 

Moni aatelinen ajatteli, että aateluus velvoittaa eli että aatelisilla oli velvollisuus tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi, kertoo museonjohtaja Kari-Paavo Kokki. 

– Ei aatelisto istunut pelkästään kartanossa ja lukenut ranskalaisia romaaneja. He osallistuivat tämän yhteiskunnan kehittämiseen hyvin monella eri tavalla, sanoo museonjohtaja Kokki. 

Aatelismiehistä koulutettiin sotilaita 

Aatelismiehet olivat usein sotilaita kuten Theodor von Frenckell, joka palveli Pietarissa ja soti Turkissa, mutta päätyi lopulta päättävälle paikalle suvun paperitehtaan toimitusjohtajaksi Tampereelle.

 

Teollisuudessa aatelin jäseniä olivat muun muassa Rosenlewit ja Hackmanit ja Fabergen kultaseppä Hjalmar Armfelt. 

Aatelisia arkkitehtejä olivat Karl August Wrede, Odert Sebastian Gripenberg, Gustav Estlander ja suomenkielen esitaistelijana oli vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. 

Moniko muistaa, että Kenraali Adolf Ehrnrooth oli myös olympiatasoinen ratsastaja? Hän osallistui Lontoon olympialaisiin ja johti ratsastusjoukkuetta Helsingin olympialaisissa. 

Varakas taidemesenaatti Hjalmar Linder oli suurmaanomistaja, jolla oli monta tuhatta työntekijää. 

– Hän oli myös ensimmäinen, joka laittoi alaisilleen 8 tunnin työpäivän. Hänellä oli aika vahva sosiaalinen omatunto. Vapaussodan jälkeen hän kävi punavankien leirillä Suomenlinnassa ja näki vankien olot. Hän uskalsi kirjoittaa Hufvudstadsbladetiin artikkelin, jossa hän vaati, että vankilan kauheudet täytyy lopettaa, kertoo museonjohtaja Kokki.  

Aatelisnaiset olivat itsenäisiä yrittäjiä 

Hedwig von Haartman perusti Suomeen Pelastusarmeijan ja Matilda Wrede oli vankien ystävä. Aikoinaan Euroopan rikkaimpiin naisiin kuulunut Aurora Karamzin perusti Diakonissalaitoksen, jossa parannettiin myös varattomia, kertoo Ritarihuoneen näyttelytoimikunnan jäsen Eva Ehrnrooth.  

– Näillä aatelisnaisilla ei ollut aviomiestä ja he pystyivät toimimaan itsenäisesti. Tällöin heillä täytyi kuitenkin olla myös rahallista taustaa, sanoo Eva Ehrnrooth. 

Monet taiteemme kultakauden keskeiset taiteilijat kuten maalarit, kirjailijat ja näyttelijät tulivat  myös aateliston piiristä. 

Kuningas palkitsee 

Aatelointi oli aikoinaan palkinto hallitsijalle tehdyistä palveluksista. Suomen aatelilla tarkoitetaan Suomen Ritarihuoneen jäseniä, joita on noin 6000. 

Aateluus on patriarkaalista eli isän kautta periytyvää. Aatelisto on Suomessa muodostunut kreiveistä, vapaaherroista ja lukumäärältään suurimmasta arvonimettömästä aatelista. 

Keitä he olivat - Aateli yhteiskunnan rakentajana näyttely on Helsingin Ritarihuoneella 31.1.-16.2.2014.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.