Arvio: Finlandia-voittaja Jää on suuri lukunautinto

Ulla-Lena Lundberg: Jää (Is)

(Teos & Schildts & Söderströms) Suomentanut Leena Vallisaari

Romaanin ensimmäinen lause herättää mielenkiinnon. "Jos on nähnyt kuinka maisema muuttuu, kun näköpiiriin tulee vene, ei mitenkään voi ajatella, ettei yksittäisen ihmisen elämällä ole merkitystä." Se on Posti-Antonin ajatus, hän kuljettaa veneellään viestejä luotojen välillä. Hän tarkkailee elämää ja ymmärtää sitä. Lukijan kannattaa olla tarkkana, sillä juuri Antonin mietteet ovat enteellisiä.

Sitten ollaankin jo Luodoilla. Toinen maailmansota on päättynyt, on toiveikasta. Nuori iloinen pappi Petter Kummel, mukanaan rakastava, mutta tomera Mona-vaimo sekä heidän 1-vuotias Sanna-tyttärensä saapuvat papin uuteen työpaikkaan.

On jo myöhä, mutta saarelaiset ottavat perheen ystävällisesti vastaan.

Pappila on lämmitetty, vesikattila ja kahvipannu hypähtelevät hellan renkailla. Puurokattila lämpimänä, valmiiksi voidellut leivät maitokannun vieressä kuupan alla. Toimelias pappi ja vikkelä pastorska ilahtuvat, ettei heidän tarvinnutkaan tulla kylmään ja kosteaan taloon polkua etsien.

Kuinka ihanaa tekstiä, mikä tunnelma muutamalla vedolla, keskeiset henkilöt esitelty. Posti-Antonin osuudessa tulevat esiin myös tulevaisuuden synkemmät enteet. Sivuja on mennyt vasta muutama.

Tällaista romaania haluaa lukea vitkutellen, nautiskellen. Alusta saakka on selvää, että teos on mestarisarjaa.

Ulla-Lena Lundberg osaa kirjoittaa kaikki henkilöt eläviksi, ymmärrettäviksi ja mielenkiintoisiksi oikeiksi ihmisiksi. Kirjailija tuntee saaristolaiselämän, ja se näkyy joka sanassa. Ajankuva on moitteeton. Leena Vallisaaren suomennos on erinomainen, jos ei halua lukea romaania alkukielellä ruotsiksi.

Elämä saariston laidalla on täynnä dramatiikkaa, ja kuoleman enteet leijuvat koko ajan ilmassa. Onni on haurasta, jokainen hetki kannattaa ymmärtää ja elää.

Kuten Tarja Halonen mainitsi palkintopuheessaan, Lundbergin käyttämä kieli on konstailematonta. Niin on kirjan rakennekin. Jää on kunnollinen vanhanajan romaani, jota voi lämpimästi suositella kaikille. Joulunpyhinä vaan konvehtirasia ja glögimuki esiin ja lukemaan!

Jää-romaanissa on paljon iätöntä ja ajatonta viisautta. Aivan loistava.

Katso Merja Sundströmin juttu Porvoosta (Seitsemän uutiset 4.12.2012)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.