Asiakaslähtöisyys nosti Aboa Vetus & Ars Novan museoiden kärkikaartiin

-Nyt pystyy sanomaan, että olemme vakiinnuttaneet paikkamme merkittävänä museona suomalaisessa museokentässä, iloitsee turkulaista Aboa Vetus & Ars Nova -museota johtava Minna Sartes.

Suomalaisittain, mutta myös eurooppalaisittain ainutlaatuinen menneisyyden ja nykypäivän yhdistäjä täytti eilen viisi vuotta. Vakavaraisen Matti Koivurinnan säätiön omistamana ja ylläpitämänä Aboa Vetus & Ars Nova on pystynyt suuntaamaan voimavaroja paitsi kokoelmien kartuttamiseen, myös asiakaspalveluun.

Erityisesti on satsattu tulevaisuuden taiteenkuluttajiin tekemällä yhteistyötä koulujen kanssa. Myös syntymäpäivänään museo tarjosi ikätovereilleen ilmaisen aarteenetsintäkierroksen Aboa Vetuksen keskiaikaisissa sokkeloissa.

-Kaikkien museoiden pitäisi toimia asiakaslähtöisesti, jotta saisimme muutettua koko museolaitoksen imagon myönteisemmäksi. Me olemme pyrkineet madaltamaan museoon tulon kynnystä ja tekemään museostamme paikan, jonne voi tulla myös viihtymään. Täällä saa nauraa ja kysellä, ei tarvitse hiippailla, Sartes luonnehtii.

Lasten riemunkiljahdukset siivittivätkin juhlapäivän opaskierroksia. Vaikka talven aukioloaikoja on tänä vuonna kustannussyistä jouduttu supistamaan, ovat vilkkaat kesäsesongit nostaneet museon suosituimpien kaartiin. Viime vuonna Aboa Vetus & Ars Nova oli kävijämäärältään maan 11. suurin museo ja omatoimisen tuoton osuus suhteessa henkilötyövuosien määrään oli toiseksi korkein.

Keskiaikainen löytö nykytaiteen kaverina

Puitteiltaan upea Aboa Vetus & Ars Nova sijaitsee Aurajoen rannalle rakennetussa Rettigin palatsissa, jonka vuorineuvos Hans von Rettig rakennutti perheensä yksityisasunnoksi vuonna 1928. Säätiön oli tarkoitus perustaa vuonna 1991 ostamaansa tilaan aluksi vain nykytaiteen museo, mutta korjaustöiden aikana yllättäen löytyneet keskiaikaiset muurit synnyttivät idean kahden museon yhteiselosta.

Nyt museossa voi tutustua paitsi nykypäivään, myös ottaa tuntumaa menneeseen. Maan alle peittyneet keskiaikaiset kellarit ja talojen rakenteet kaivettiin esiin ja samalla löytyi myös huomattavia määriä keskiaikaista esineistöä.

Löytö oli museonjohtajan mukaan erittäin merkittävä, koska keskiaikaista Turkua ei ole kaupungin palon vuoksi säilynyt maan päällä kuten esimerkiksi Tukholmassa ja Tallinnassa.

-Tämä vahvistaa Turun identiteettiä keskiaikaisena kaupunkina, sillä täällä voi konkreettisesti nähdä, että tuomiokirkon ympärillä on ollut tiheää asutusta, Sartes esittelee. Pääosin 1400-luvulta peräisin olevat muurit ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin, koska Rettigien asuessa palatsiaan alueen peitti muureilla ympäröity puisto.

Jo arkeologisia kaivauksia johtamaan tullut ja 3,5 vuotta museonjohtajana toiminut Sartes kertoo nykytaiteen nivoutuneen hyvin keskiaikaiseen arvolöytöön. Vaikka Aboa Vetus ja Ars Nova ovat kaksi erillistä museotilaa, ovat monet nykytaiteilijat inspiroituneet juuri vanhasta puolesta ja tehneet ihmisen historiaan liittyviä töitä. On syntynyt tasapainoinen kokonaisuus, jota on tultu ihailemaa myös kaukaa. (MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.