Dylanin valinta todistaa viimein: laululyriikka on kirjallisuutta

– Bob Dylanin palkitseminen Nobelin kirjallisuuspalkinnolla kertoo hyvää Ruotsin Akatemiasta. Nyt tunnustetaan, että laululyriikka on huippukirjallisuutta siinä kuin muutkin aiemmin palkitut, hehkuttaa Dylania 1960-luvulta lähtien seurannut kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Kun Ruotsin Akatemian sihteeri Saria Danius julkisti iltapäivällä voittajan, aplodit ja hurraa-huudot kasvoivat lehdistön ja kutsuvieraiden keskuudessa hitaasti, ikäänkuin hämmästyksen myötä. Bob Dylan oli yksi spekulanttien suosikki, mutta reaktioista heijastui jonkin sortin yllätys. Viimeinkin!

Lopulta yleisö hihkui niin, että Dariuksella oli vaikeuksia saada puheenvuoroa, jotta voisi kertoa perustelut "uuden ajan suuren runoilijan" palkitsemisesta.

Dylanin kasvattama kansanedustaja

Erkki Tuomioja on myös hiukkasen yllättynyt - iloisesti. 

– Valinta kuvastaa ennakkoluulottomuutta. Ei mietitä sitä,  onko tämä tuotanto kovissa kansissa. Dylanin laulut voitaisiin yhtä lailla julkaista runokirjoina ja ne olisivat huippurunoutta.

– Olen kasvanut Dylanin varhaistuotannon kanssa, osaan yhä hänen laulujaan ulkoa. Tuotanto on niin valtavan laaja, että siihen mahtuu erilaisia kausia, nousuja ja laskuja. Mutta silti aina uudet uudet polvet tunnustavat, että Dylan on yhä rockmusiikin huippua.

– Dylanin lauluissa on aina soinut humanismi ja pasifismi ja kunkin aikakauden hengen kuvaaminen, analysoi Tuomioja.

Valtaisa tuotanto

1962 ensilevynsä tehnyt Dylan on julkaissut runsaat 50 albumia ja pohtinut usein sarkastisesti vuolaalla tyylillään niin maailmanpolitiiikkaa kuin ihmisen osaa.

Valtavassa tuotannossa melodiat ovat jäänet joskus karun yksikertaisiksi, mutta klassikot ovat kuolemattomia:  Blowin´ in the wind, Times they are a changin, Like a rolling stone, Hurricane, One more cup of coffee, Subterranean homesick blues, Mr. Tambourine man...

Rocktähti, joka tarjoaa vain laulunsa

Keikoilla hän tekee, mitä huvittaa eikä kosiskele yleisöä hiteillään. Viime vuosina hän on usein seissyt lavalla lierihattunsa alla piilossa  ja murahdellut koskettimiensa takaa laulujaan sovituksina, joita yleisö on arvuutellut.


Dylan on esiintynyt Suomessa kahdeksan kertaa, viimeksi Pori Jazzissa 2014. Siellä hän kielsi videotaulujen käytön ja backstagella festivaalin henkilökunta sai ankarat ohjeet: Dylania ei saanut lähestyä mitenkään, ei sanaakaan – valokuvista tai nimikirjoituksista puhumattakaan.

Myyttinen hahmo viihteen yläpuolella

Bob Dylan, juutalainen Robert Zimmerman, on myyttisiin mittoihin kasvanut taiteilija, jollaisia nykyajan pop-teollisuus ei suosi. Hänen taiteensa, laulunsa ovat aina kytkeytyneet ympäröivään todellisuuteen vakavissaan. Niitä ei ole tehty viihteeksi, silti (tai juuri siksi) ne ovat lohduttaneet miljoonia ihmisiä – Dylan on faneilleen elämän arvoja ja arvokkuutta rakentanut taiteilija.

Dylan on kulkenut elämän valtatien 60-luvun rauhanliikkeestä uskoon kääntyneeksi kristityksi ja tehnyt paluun ihmiseksi, jota eivät kiinnosta enää mitkään uskonnolliset liikkeet, ei edes omansa. "Laulut ovat uskoni", sanoo tänään 75-vuotias Bob Dylan.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.