Ekologiset teemat rynnivät nyt myös kaunokirjallisuuteen

Ekologiset teemat näkyvät tietokirjallisuuden lisäksi myös kaunokirjallisuudessa ja muissa taiteissa.

Ympäristöasioista kirjoitetaan yhä kansantajuisemmin. Mitä huonommin maapallo voi, sitä enemmän alkaa tulla myös tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien maalaamia uhkakuvia.

- Uskon, että yhä enemmän mennään siihen suuntaan, että ympäristöteemat alkavat popularisoitua, ne tulevat yhä selkeämmin osaksi poliittista analyysia tai kaunokirjallisuutta, eivätkä ne enää ole leimallisesti ekokirjoja, pohtii Into Kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen.

Margaret Atwoodin Herran tarhurit on uhkakuva ekokatastrofin maailmasta, Ian McEwanin Polte voidaan taas nähdä satiirina ympäristönmuutospuheista, siitä, kuinka vähän lopulta saadaan aikaan.

- Margaret Atwood on itse sanonut, että hän ei koe kirjoittavansa scifiä, vaan hän kirjoittaa sellaista, mikä jo nykyisen todellisuuden puitteissa olisi mahdollista. Scifissä puolestaan kirjoitetaan siitä, mikä ei ainakaan vielä ole mahdollista, sanoo Otavan kustannuspäällikkö Antti Kasper.

Jussi Laitisen Pientä suurta energiakirjaa kiitellään kansantajuisuudesta ja siitä, ettei se syyllistä ketään. Jaana Airaksisen mielestä syyllistäminen ei kuitenkaan aina ole pahasta.

- Jollakin tavallahan meidän täytyy herätä tästä kollektiivisesta harhasta, emme voi elää aina vaan tällä tavalla. Mielestäni siis saa syyllistääkin.

(MTV3)

Katso Minna Karilan juttu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.