Haalea pussitee historiaan, rikas teekulttuuri tilalle?

Suomalainen teekulttuuri on näihin päiviin asti tarkoittanut haaleaa vettä ja pussiteetä, mutta nyt meilläkin ollaan löytämässä oikea teekulttuuri. Muodikkaasta ilmiöstä julkaistaan jatkuvasti kirjoja ja se näkyy nyt myös useissa teekulttuurinäyttelyissä sekä ravintoloissa ja erikoiskaupoissa.

Suomalaiset eivät osaa vaatia

Suomalaisesta teekulttuurista ei sentään vielä voi puhua, mutta joissakin ravintoloissa voi jo tilata teetä erilliseltä listalta, jossa voi olla parikymmentäkin haudutettua teevaihtoehtoa. Ravintoloitsijoiden mukaan se ei edes vaadi heiltä paljoa; vain kunnollista teetä ja oikeaoppista hauduttamista, mutta asiakkaat eivät vielä ole tottuneet sitä vaatimaan.

- Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että hyvää teetä ei saa mistään. Siksi sitä ei ole myöskään osattu vaatia ja kun sitä ei ole vaadittu, niin myöskään sitä sitten ei ole ollut tarjolla. Moni ravintoloitsija ja kahvilanpitäjä on sanonut, että kyllä he ovat valmiita panostamaan tähän, jos teejuojat tulisivat esiin kaapista ja alkaisivat vaatia sitä, kertoo Teen Ystävät ry:n varapuheenjohtaja Pekka Nihtinen.

Saman on huomannut Nina Lindgren, joka pyörittää Helsingin Eerikinkadulla Suomen ainoaa pelkästään teehen keskittynyttä kauppaa. -Ainakin ravintoloitsijat ja kahvilanpitäjät ovat ruvenneet kyselemään enemmän teen perään. He kyselevät teen valmistuksesta, teelaaduista ja mahdollisuuksista valmistaa asiakkaille hyvää teetä. Lindgren on huomannut myös, että juhlamokka-sukupolven rinnalle ovat tulleet uteliaat matkailijat.

- Varsinkin nuoremmat ja myöskin ne, jotka matkustelevat paljon maailmalla, ovat hyvinkin tietoisia teelaaduista ja he ovat tosiaan kiinnostuneita teestä, eri makuvaihtoehdoista ja myöskin tällaisista aistinautinnoista, joita tee tarjoaa, Lindgren sanoo.

Nautintoja etsimässä

- Ehkä tää laajemmin liittyy kaikkeen tällaiseen slowfood-ilmiöön ja siihen, että ihmiset haluavat löytää tällaisia nautintoaineita, joita ei vain nopeasti kuluteta, vaan joista nautitaan. Nyt tällainen teekulttuuri-ilmiö on havaittavissa, Nihtinen kertoo.

Teen muodikkuus näkyy siinäkin, että teekirjoja ilmestyy jatkuvasti. Myös näyttelyitä on paljon. Sinebrychoffin taidemuseoon on tulossa teenäyttely ja Espoon taidemuseossa esitellään parhaillaan kiinalaista teekulttuuria. Desingmuseossa puolestaan paneudutaan teekattauksiin ja eri maiden tapoihin juoda teetä. Näyttelyistä käy ilmi, että teekulttuuria voi rikkaudessaan verrata vain viinikulttuuriin.

Teehuoneita kaivataan jo

- Epäilemättä nyt eletään kovin kiinnostavia aikoja. Suomessahan teetä on pitkään pidetty aivan toissijaisena juomana, joka liittyy vain kauneuteen, laihduttamiseen ja terveyteen, mutta nyt meilläkin on havahduttu siihen, että teehen liittyy myös valtavan rikas ja monimuotoinen kulttuuri, Nihtinen sanoo.

Suomessa on kuitenkin vielä tehtävää. Meillä ei esimerkiksi ole ainoatakaan teehuonetta, mutta eipä ole vuosikertateetä juovia teesnobejakaan. Kiinan teekulttuurista kirjankin kirjoittanut Pekka Nihtinen uskoo, että Helsinki on ainoa Euroopan isohko kaupunki, jossa ei ole yhtään teehuonetta, joka olisi keskittynyt nimenomaan teen tarjoiluun ja eri teelaatuihin. -Tästä on puhuttu jo pitkään, monta vuotta, mutta ei ole löytynyt vielä tällaista rohkeaa henkilöä, joka uskaltaisi ottaa ehkä tällaisen pienen riskin ja perustaa Helsinkiin teehuoneen. Mutta tätä on odotettu hartaasti ja toivotaan, että se toteutuisi, Nihtinen sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.