Haavikon Kalevala-tulkinta Kansallisoopperaan

Äidit ja tyttäret ovat pääosassa Paavo Haavikon kirjoittamassa ja Tapio Tuomelan säveltämässä oopperassa, joka kertoo Kalevalasta tutun Lemminkäisen seikkailuista vahvojen naisten maailmassa. Nimi Äidit ja tyttäret jo kertoo, että teoksessa naiset saavat äänensä kuuluviin oopperaksi harvinaisen näyttävästi. Solisteista seitsemän on naisia ja vain yksi mies. Mutta kuten oopperoissa yleensä, tässäkin tapauksessa miehet ovat kirjoittaneet, säveltäneet ja ohjanneet naisten roolit.

Teoksen ohjaa Q-teatterista tuttu Erik Söderblom. Erikoisen teoksesta tekee myös vahva sukurutsa-näkökulma, jota ei näin keskeisenä aiheena ole oopperassa usein käsitelty. Aiemmin juhlavuottaan viettävä eepos on näkynyt Kansallisoopperassa mm. Aulis Sallisen Kullervon ja Ilkka Kuusiston Kiljusten Kalevalan yhteydessä. Tapio Tuomelan avantgardistiseksi luonnehditusta sävellyksestä löytyy ripaus einoleinolaisuuttakin uuden kansanmusiikin muodossa.

Teoksessa on mukana kolmen naisen lauluryhmä, joiden laulussa vivahtaa karjalainen perinne. Orkesteria johtaa John Storgårds. Keskeisissä rooleissa nähdään mm. baritoni Jaakko Kortekangas halukkaana Lemminkäisenä, Ritva Auvinen hänen äitinään, Kyllikkinä Pia Freund ja Pohjolan emäntänä Taru Valjakka. Oopperan kantaesitys on Kansallisoopperan Alminsalissa lauantaina.

Matriarkat miesten silmin


Uutuusoopperan näkökulma on ohjaaja Erik Söderblomin mielestä matriarkaalinen. Kuten Haavikon teksteissä usein, siinä naiset vievät miestä kuin viimeistä päivää, vaikka hän onkin olevinaan häntäheikkien kuningas. Naissolistien mielestä miesten laatimiin rooleihin ei tässä tapauksessa ole ollut sen vaikeampaa paneutua kuin vastaaviin rooleihin yleensäkään.

-Tuomela on musiikissaan oivasti tavoittanut sen naisen psykologian, jonka Haavikko on tekstiinsä kirjoittanut, kiittelee sopraano Taru Valjakka, joka ennenkin on nähty Haavikon libreton vahvana naisena mm. Ratsumiehessä. Säveltäjän avantgardistinen tyyli tuli tutuksi rakenteita rikkovalla Korvan Tarinalla, joka oli Alminsalin ensimmäinen tuotanto vuonna 1993. Hänen seuraava kantaesityksensä Äitien ja tyttärien jälkeen on orkesteriteos Sinfonia Lahden 50-vuotisjuhlakonsertissa huhtikuussa 2000.

Suomalainen yhteiskunta


Erik Söderblom sanoo ohjauksensa peilaavan suomalaista nyky-yhteiskuntaa, jossa naiset ovat niin sanotusti ottamassa vallan ja toisaalta kolmikymppisten sukupolvi etsii paikkaansa ikääntyvien ikäluokkien varjossa.

-Naispresidentit, syömishäiriöt ja avioerot kuvastavat aikaamme. Lemminkäinen edustaa meidän sukupolveamme, joka ei tiedä, miten itsensä oikein määrittelisi. Benji-hyppykö siihen oman sankaruutensa todistamiseen tarvitaan vai mikä, ohjaaja pohtii. Oopperan näkökulma ei kuitenkaan ole yksioikoinen, kuten ei Haavikon runollinen tekstikään. Siitä löytyy sukupuolipoliittista näkökulmaa pelkkää vahva nainen vastaan heikko mies -teemaa laajemmin.

-Isä on käynyt jo kaikkialla, eikä naisille ole enää mitään jäljellä. Sehän on yksi suomalaisen yhteiskunnan luonteenpiirteitä Haavikon mielestä, Söderblom muotoilee.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.