Juhani Suomen Kekkos-sarja päätökseen

Valtiotieteen tohtori Juhani Suomen mittava kirjoitusurakkansa Urho Kekkosen elämäntyöstä päättyi kesällä, ja elämäkerran viimeinen osa Umpeutuva latu julkistettiin tänään.

Tilaisuudessa puututtiin Kekkos-arvosteluun ja viitattiin mm. tohtori Hannu Rautkallion tutkimuksiin. Suomi vastasi varsin suorasukaiseen tapaan: Rautkallio on katsottu suomalaisista historiantutkijoista ulos. Rautkallion lähdekritiikki on hänen mielestään puutteellista, ja hän on käyttänyt myös olemattomia lähteitä. Suomella on takanaan lähes 18 vuoden työrupeama Kekkosen parissa.

Alussa hän teki työtä leipätyön ohessa. Sittemmin hän on pystynyt tutkimaan ja kirjoittamaan virkavapaana ulkoministeriöstä. Tunnustukseksi työstään hän sai näiden vuosien aikana professorin arvonimen. Suomi on ollut Kekkosen parissa päivät pääksytysten. Kesällä Helsingin Sanomien haastattelussa hän myönsi, ettei enää uudelleen hankkeeseen ryhtyisi.

-Olen pilannut tällä terveyteni, ja luonnollisesta elämästä en ole tiennyt tänä aikana oikeastaan mitään. Alkujaan tämän Otavan julkaiseman teossarjan piti olla kolmiosainen. Lopputuloksena oli kuitenkin kahdeksan painavaa teosta. Sivuja niissä on kaikkiaan 5 500. Ensimmäinen osa Myrrysmies ilmestyi vuonna 1986. Siinä tarkasteltiin Kekkosen toimintaa vuosina 1936-44. Seuraavat osat ovat ilmestyneet kahden vuoden välein.

Uuvuttavan kiehtovaa

Suomen lähdeaineisto oli uskomattoman laaja. Tämä näkyy myös teosten tekstissä. Karsinnassa on selvästi

Urho Kaleva Kekkonen

ollut vaikeuksia. Kekkosen toimintaa on selostettu hyvin yksityiskohtaisesti, välillä ehkä jopa liiankin yksityiskohtaisesti.

Teossarjan teksti on kiehtovaa mutta samalla myös uuvuttavaa. Kekkonen oli jo persoonana kiinnostava. Samalla teossarja todistaa selkeästi, kuinka suvereenisti Kekkonen presidenttinä hallitsi Suomea. Ilman elävää kiinnostusta Kekkoseen ja Suomen lähihistoriaan teokset jäävät kuitenkin varmasti lukematta. Tohtori Suomen ulkoinen olemus on totisen oloinen ja väritön.

Ajoittaiset pilkahdukset silmäkulmissa kuitenkin paljastavat, että tutkijassa piilee huumoria ja lämpöä. Tämä herkkyys tuli hyvin esiin pari viikkoa sitten, kun Aino Suholan kirjoittama henkilökuva Kekkosen puolisosta Sylvi Kekkosesta julkistettiin. Suomi puhui hyvin lämpimin ja kiittävin sanoin teoksen sisällöstä. Hän oli ehtinyt lukea Suholan teoksen peräti jo viidesti.

Tiukasti asiassa

Huumoria ei kuitenkaan kovin paljon elämäkertasarjassa viljellä. Suomi on keskittynyt tiukasti asiapuoleen, ja Kekkosta on lähestytty nimenomaan poliitikkona ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kekkosen henkilökohtaiset asiat - mm. naisjutut - Suomi on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle.

Kekkosesta Suomi ei vielä "pääse" eroon. Otava on nimittäin päättänyt julkaista lähivuosina Kekkosen päiväkirjat. Suomi kirjoittaa selvityksen tapahtumista, jotka liittyvät päiväkirjan tekstiin. Päiväkirjojen toimittamisessa Suomi on muutoinkin avainasemassa. Hän on niitä harvoja, jotka saavat selvää Kekkosen käsialasta.

Kekkonen aloitti päiväkirjan pitämisen vuonna 1958. Päiväkirjoja ei julkaista aivan kokonaisina. Kekkosen perhettä ja muita henkilökohtaisia asioita sivuavat asiat jätetään julkaisematta samaan tapaan kuin elämäkertasarjassakin.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.