Kahdeksan surmanluotia teatteriin Lahdessa

Pieni lahtelainen teatteri Vanha Juko tulee viimeistään nyt tutuksi yhteiskunnan hyvinvoinnista välittäville.

Niin vahva on ohjaaja Juha Luukkosen sovitus Mikko Niskasen elokuvakäsikirjoituksesta Kahdeksan surmanluotia. Kantaesitys on perjantaina 22. tammikuuta.

Luukkonen haluaa osoittaa, että uutisotsikoiden perheväkivalta ja joukkosurmat eivät ole mitään sattumanvaraisia yksittäistapauksia vaan jatkumo, jota yhteiskunnan päätökset ruokkivat. Väkivalta on suomalaisten perimässä tapana ratkaista ongelmat ja se hyväksytään vaikenemalla, katsomalla ja kauhistelemalla sivusta.

- Julminta raakuutta on olla puuttumatta raakuuteen, sanoo Luukkonen.

Esitys on esimerkki nykyteatterin vauhdikkaista käänteistä, nopeista siirtymistä ja musiikkikirjon käyttämisestä assosisaation viejänä ajasta toiseen. Videokameraa ja liikkuvaa kuvaa käytetään - kuten melkein kaikilla näyttämöillä tätä nykyä - tässä se on hyvin perusteltua.

40 sitten pihtiputaalainen pienviljelijä ampui kahdeksalla laukauksella kuoliaaksi neljä häntä pidättämään tullutta poliisia. Virkavaltaa ajoivat pienviljelijäperheen velat ja ulosottomääräykset. Eikä mikään ole muuttunut, ainakaan parempaan suuntaan. Työttömyys on tuskien kasvualusta.

Lista viime vuosien joukkosurmista on tahdistavan pitkä ja tuttu. Laakkonen yhdistää selittäviksi tekijöiksi sisällissodan väkivallan ja ongelmien ratkomisen holtittomalla viinan juomisella.

Monitasoisessa tarinankerronnassa on myös internetin nettideittailu, joka saa antaa onnettomalle pojalle toivoa. Ja sen murskaaminen murskaa myös miehen.

Katso Merja Sundströmin juttu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.