Kaustisella noustaan kuilun partaalta

Kaustisen kansanmusiikkifestivaali on kaikenikäisille pelimanneille vuoden huippu.

Musiikki raikaa joka kulmassa. Jossain soittaa vanha tanssiorkesteri, jossain mitä perinteisin kansallipuku-viulistien joukko. Liikuttavimpia ovat pienet tytöt ja pojat, jotka ovat avanneet viulukotelonsa kolikoille ja ottavat ensi askeleita katusoiton tai kenties ammattisoiton maailmaan.

Lapsuuden kasvupaikka

- Kaustisen festivaalin muistot lapsuudesta ja nuoruudesta ovat korvaamattomia. Täällä olemme saaneet innostuksen soittamiseen. Kaustisen henki on aina ollut se, että nuoret amatöörit ovat saaneet kohdata kansamusiikin ammattilaisia ja soittaa yhdessä.

Näin kiittelevät Maija Karhinen-Ilo ja Lassi Logrén, kaksi kansanmusiikin aikuista ammattilaista. Heidän koko ajan kypsyvä Freija-yhtyeensä esiintyy tämän vuoden festivaaleilla.

- Kansanmusiikilla elää, jos riittää intohimoa ja tekee useita projekteja, he vakuuttavat.

Soittamisen lisäksi Maija Karhinen-Ilo johtaa pientä Käpylän kansanmusiikkiopistoa Helsingissä. Lassi Logrén on samassa koulussa opettajana. Logrénin uraan mahtuu myös muutama vuosi Värttinä-yhtyeessä viulistina sekä hienon perinnesoittimen, avainharpun taitajana.

Beatlesista pihapelimanneihin

Kattaus on tänäkin vuonna pikkupelimanneista isoihin pääesiintyjiin - ja koko kansan viihteeseen.

Viikkoon mahtuu muiden muassa maailmanmusiikkia, kiinalaista kansantaidetta, Kari Tapion keikka, Maarit Hurmerinnan ja Tallari-yhtyeen yhteiskeikka sekä toimittaja Jake Nymanin ideoima Beatles goes Folk-konsertti.

Mutta akustisten pihapelimannien määrä on selvästi kasvanut. Tähän on oma syynsä. Yleisölle näyttäytyvän onnellisen julkikuoren takana on itse asiassa festivaalin historian pahin taloudellinen kriisi kuin myös johtamiskriisi.

Kassakriisistä noustava

Festivaalia johtavan Kansanmusiikkisäätiön johto riitautui linjanvedoista talvella ja joukko vaikuttajia erosi tehtävistään. Samoin viime vuosien kunnianhimoinen ohjelmisto sekä markkinointi kävivät liian kalliiksi.

- Asiat on nyt laitettava kuntoon tappiollisten vuosien jälkeen. Olemme yrittäneet säästää niin, ettei se pahemmin näkyisi yleisölle ulos päin, vakuuttaa festivaalin järjestävän Kansanmusiikkisäätiön puheenjohtaja Altti Seikkula.

Ohjelmisto keskittyy nyt iltoihin - päivät pärjätään "katusoittohengellä". Kalliita lavarakennelmia ja äänentoistoa on vähennetty.

- Teemme varmasti voitollisen tuloksen tänä kesänä, vakuuttaa Seikkula. Sääennusteet ovat hyviä, myös lipunmyyntiennusteet - alkuviikko on tämän jo osoittanut.

MTV:n uutisten tietojen mukaan tilanne Kaustisella oli viime keväänä jopa niin kriittinen, että tämän vuoden festivaalin järjestäminen varmistui vasta toukokuun puolivälissä.

Ratkaisevassa roolissa on Kaustisen kunta, joka lainasi festivaalin kassaan 300 000 euroa. Laina on maksettava takaisin välittömästi festivaalin päätyttyä.

- Festivaali on Kaustisen talousalueelle korvaamaton, ei tätä voi päästää loppumaan, huokaa Seikkula - ja myöntää, että hyvin vakavia keskusteluja on keväällä käyty.

Pelimanni ei osaa lobata?

Samaan aikaan kunnan on huolehdittava myös omistamansa kiinteistöyhtiön kautta Kansantaiteen keskuksesta, joka on maamme johtava kansanmusiikin tutkimus- ja opetuskeskus konserttisaleineen. Iso talo painii niinikään veloissa, joiden hoidosta kunta huolehtii liki yksin.

Seikkulan mukaan opetusministeriön päättäjien suuntaan on ensi syksynä käytävä vakava keskustelu kansanmusiikin arvostuksesta Suomessa.

Kaustisen festivaalin valtionapu, 150 000 euroa vuodessa, on seissyt vuosikausia paikallaan - samaan aikaan kun vaikkapa tuetuimman festivaalin Savonlinnan oopperajuhlien tuki on noussut 650 000 eurosta 719 000 euroon.

Ovatko Kaustisen isännät huonoja lobbareita?

- Näinkin asian voi nähdä. Meidän suhdetoimintamme ei ole ollut riittävän tehokasta. Mutta kyllä tukipolitiikassa näkyy myös ikuinen kahtiajako taidemusiikin ja muun musiikin välillä. On kysyttävä, miksi opetusministeriö ei arvosta kansanmusiikkia, vaikka me olemme hyvin merkittävä suomalaisen kulttuurin näyteikkuna maailmalle, pohtii Seikkula.

Politiikan pelinappulana?

Keski-Pohjanmaalla mietitään myös vakavasti puoluepolitiikan kovaa peliä, jonka jalkoihin kulttuuritapahtuma voi jäädä.

Keskustalainen Altti Seikkula on päätyökseen Keski-Pohjanmaan liiton toimitusjohtaja, joka on ollut viime keväänä ajamassa liittonsa yhteistyötä Oulun talousalueen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Tämä merkitsee tiettyjen elinkeinotoimintojen siirtämistä pois ruotsinkieliseltä Kokkolan seudulta. Tämä ei miellyttä olleenkaan RKP:ta.

Vielä viime syksynä RKP:n kulttuuriministeri Stefan Wallin lupaili korotusta Kaustisen juhlien tukeen, mutta tulos olikin festivaalille märkä rätti: pyöreä nolla.

- Onhan tätäkin syyksi mietitty, myöntää Seikkula. Maakuntayhteistyö oli kuitenkin valtioneuvoston päätös. Pitääkö siitä rokottaa Kaustisen festivaalia.

Seikkula kuittaa perään, että Kaustisella sisu vain kasvaa ja eteenpäin mennään ylpeänä.

- Talkoohenki on taas herännyt festivaalin pelastamiseksi. Vapaaehtoisvoimin tehtiin paljon valmistelutöitä. 85 prosenttia resursseista on koottava itse. Näyttämisen nälkä ja tekemisen meininki on vahva.

Lisätietoa osoitteessa www.kaustinen.net

Katso Kari Pyrhösen raportti Kaustisilta (Kymmenen uutiset 16.7.2009)

SEIKKULA: FESTIVAALI ON LÖYTÄNYT TOIMIVAN KONSEPTIN

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.