Kekkonen loistaa syksyn kirjauutuuksissa

Urho Kekkonen on syksyn tähti ainakin kirjamarkkinoilla. Kekkosen 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi on tulossa oikea Kekkos-kirjojen buumi. Myös Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen olisi täyttänyt tänä vuonna 100 vuotta. Tänään julkaistu Sylvi Kekkosen elämäkerta on ensimmäinen perusteellinen selvitys hänen elämänvaiheistaan.

Kekkonen, Urho ja Sylvi, hääkuva

Tänä syksynä ilmestyy lukuisia kirjoja presidentti Urho Kekkosesta, mutta hänen taustalleen jääneestä Sylvi Kekkosesta tiedetään yllättävän vähän. Hillityn julkisivun alla kätkeytyi kuitenkin monisärmäinen ja luja ihminen, joka piti kiinni yksityisyydestään.

-Sylvi Kekkonen otti itselleen oman roolin, vaikka olikin presidentin puoliso. Perhe tuli ensimmäisenä, ja nyt on saatu vahvistusta, että erityisesti Taneli oli lempipoika. Taneli oli Sylville oma kuva, johon hän peilasi monia asioita elämässään, arvioi teoksen kirjoittaja, tutkija Anne Mattsson. Sylvi Kekkonen oli presidentti Kekkosen hiljainen taustavaikuttaja ja tukija. -Konkreettisia todisteita on siitä, että Sylvi luki ja tarkasti miehensä puheet. Hän oli enemmän siloittaja kuin kärjistäjä. Toinen asia, johon hän vaikutti oli ne henkilöt, joiden kanssa Kekkonen vietti aikaansa, eli se hovi, joka oli Kekkosen ympärillä, sanoo Mattsson.

Sylvi Kekkonen

Kekkosten avioliiton ongelmista ja vieraista naisista on puhuttu paljon julkisuudessa. Tukijan mielestä Sylvi Kekkonen tunsi kuitenkin arvonsa tässä avioliitossa. -Hän ei ollut marttyyri kyllä varmasti naisseikkailut ovat tuottaneet mielipahaa ja harmia, mutta en usko, että Sylvi vietti elämänsä pohtien niitä toisia naisia, eli hän tiesi oman arvonsa. Kekkonen täyttäisi 100 vuotta syyskuun kolmantena, jos eläisi.

Tuhansia sivuja Kekkos-aiheista kirjallisuutta


Juhani Suomen kirjoittama laaja Kekkosen elämäkertasarja saa päätöksensä. Vuosia 1976-81 käsittelevä Umpeutuva latu on sarjan kahdeksas osa. Myös Ari Uinon toimittama Kekkos-kirjasarja jatkuu teoksella Viidesti pääministeri. Paavo Haavikko on toimittanut Kekkosen elämäkerran otsikolla Tämä minun ankara vuosisatani. Kirjeistään kuulun presidentin itse saamista kirjeistä ovat Pekka Lähteenkorva ja Jussi Pekkarinen koonneet kirjan Kirjeitä myllärille. Vesa Sisättö, Anu Ala-Korpela ja Mikko Metsämäki ovat kirjoittaneet Operaatio Kekkosen. Se on nuoren sukupolven huumoripitoinen näkemys presidentistä. Koottuna julkaistaan myös Tasavallan viralliset Kekkosvitsit. Myös Sylvi Kekkosta muistetaan. Hänen elämästään on nyt tehty ensimmäinen perusteellinen elämäkerta. Sen kirjoittaja on Anne Mattsson. Aino Suhola kirjoittaa Sylvi Kekkosen elämästä kirjassaan Luja ja urhoollinen sydän.

Poliittisia ja muita muisteluita

Sylvi Kekkonen, uutuskirjan kannessa 15.8.2000

Kekkos-teosten ohella presidenttiys on muutoinkin paljon esillä syksyn kirjoissa. Esko Aho muistelee viime maaliskuun vaaleja kirjassaan Kolme kierrosta. Vaaleja analysoidaan myös Pekka Isotaluksen ja Eeva Aarnion toimittamassa Presidentti 2000 -teoksessa. Alpo Rusi muistelee kuutta vuottaan presidentti Ahtisaaren ulkopoliittisena neuvonantajana kirjassa Mariankadun puolelta. Ahtisaaren henkilökohtainen raportti Kosovon neuvotteluista ilmestyy marraskuussa. Toimittajana Rauha Kosovoon -kirjassa on Paavo Keisalo. Syksyn poliittisia muistelijoita on myös Kalevi Sorsa, jolta ilmestyy teos Ajankuvia. Myös kulttuuripersoonien elämäkertoja ja muistelmia ilmestyy tänäkin syksynä runsaasti. Annukka Talvela on kerännyt lisää miehensä Martti Talvelan kirjoituksia kokoelmaan Maailma on kovin suuri. Säveltäjä Einojuhani Rautavaaran elämään paneudutaan Pekka Hakon kirjassa Unien lahja. Laulaja ja laulunopettaja Mirjam Helinistä kirjoittaa Hannu-Ilari Lampila. Paljastusten aakkoset juhlistaa tanssija Jorma Uotisen 30-vuotistaiteilijajuhlaa. Kaksi kertaa kauemmin kestäneen taiteilijajuhlan kunniaksi ilmestyvät Lasse Pöystin muistelmat yksissä kansissa. Taiteilija Tapio Wirkkalan elämäntyötä muistetaan suurteoksella samaan aikaan kun hänen tuotantoaan esitellään laajasti Taideteollisuusmuseossa Helsingissä.

Filosofian klassikoita

Käännöskirjallisuuden puolella kunnostautuvat erityisesti pienemmät erikoiskustantamot jälleen julkaisemalla filosofian perusteoksia. Gaudeamus julkaisee Aristoteleen Topiikan ja Sofistiset kumoamiset, René Descartesin Teokset I ja John Stuart Millin Utilitarismin. Jean-Jacques Rousseaun Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista ilmestyy Vastapainolta. Loki julkaisee romantiikan ajan neron Friedrich Hölderlinin kirjoituksia teatterista ja filosofiasta. Huomautuksia Sofokleen kääntämisestä -teoksen on suomentanut ja johdannon kirjoittanut Esa Kirkkopelto.Otavalla on syksyn ohjelmassa vuonna 1963 englanniksi ilmestynyt Georg Henrik von Wrightin moraalifilosofinen tutkielma Hyvän muunnelmat. Otavan uudessa Suuret filosofit -sarjassa on 24 osaa ja yhtä monta filosofia Aristotelestä Wittgensteiniin. Noin 70-sivuiset kirjaset tarjoavat johdannon kunkin filosofin elämään ja ajatteluun.

Vieläkö salaisuuksia?


Onko Urho Kekkosesta vielä jotakin tutkimatta? -Kaikki olennainen tulee tietoon, kun Kekkosen päiväkirjat avautuvat tutkimukselle. Kekkosen aika ja se maailma, jossa hän toimi, siitä tulee ilmestymään vielä paljon tulkintoja ja tietoja. Meillä on siitä kuva, mutta se täsmentyy ja ehkä muuttukin, arvioi Helsingin yliopiston professori Matti Klinge.


(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.