Kenraalit ja sotamiehet samanarvoisia - Mannerheim-ristillä palkitut

Ylipäällikkö Mannerheim päätti talvisodan aikana, että sotilaiden palkitsemiseksi oli perustettava kunniamerkki, jonka myöntäminen ei olisi kiinni sotilasarvosta. Kunniamerkin saamisen perusteena toimivat sodassa tehdyt teot. Vuosina 1941 - 1945 kaikkiaan 191 suomalaista sotilasta sai 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritarin arvonimen.

– Palkinto perustettiin sillä perusteella, että se jaetaan sotilasarvosta riippumatta, tietysti korkeimmat upseerit saivat sen myös. Kenraalikuntaa on ehkä sotilasarvoista edustettuna eniten, en kyllä laskenut sitä, mutta tavallisia rivimiehiä, aliupseereita ja reservin upseereita on joukossa kuitenkin enemmistönä, sanoo Antti Tuuri.

Kirjailija Antti Tuuri on koonnut Mannerheim-ristin ritareiden pienoiselämänkerrat uusimpaan kirjaansa Mannerheim-ristin ritarit. Tuuri on perehtynyt kunniamerkin saaneiden miesten tarinoihin. Kirjailija itse pitääkin tarinoita uskomattomina.

– Tavalliset miehet joutuvat hirvittäviin tilanteisiin ja pystyvät ratkaisemaan, näin jälkeenpäin ajateltuna aika kammottaviakin asioita, että siellä on istunut tuvissa venäjän aroilla aika monta äitiä ja poikia surrut näiden tekojen takana, mutta se oli tietysti sitä aikaa, kertoo Tuuri.

Tarinoiden takaa löytyy yksi yhteinen tekijä, kylmäpäisyys toimia äkkinäisissä tilanteissa.

– Kyky ratkaista yhtäkkiä eteen tulevia ongelmia. Monesti tilanteet olivat sellaisia, ettei niitä pystytty ennakoimaan millään tavalla. Osa tietysti, kuten kaukopartiomiehet, heillä oli myös eräkäynti kokemusta ja kykyä ja taitoa liikkua valtavilla erämailla kokemusta liikkua vihollisen selustassa, kertoo Tuuri.

Tuuri kertoo, että elämänkerroissa eniten häntä viehätti se, että tavallisista oloista olevat tekevät uskomattomia tekoja ja sittenkin palasivat normaaliin elämään. Elämään elämää ilman suurempia vaatimuksia jatkuvasta maineessa paistattelusta. Tuurin mukaan siitä voi ottaa mallia nykypäivänäkin.

– Mannerheim-risti jaettiin katsomatta sotilasarvoa ja yhteiskunnallista asemaa. Ehkä siinä on jotain sellaista hyvin perisuomalaista ja siksi se on myös noussut niin korkeaan arvoon. Kukaan ei ole voinut saada sitä pelkästään sen takia, että on jossakin asemassa. Ehkä siinä on vähän vihjettä nykyaikaisille palkkionmetsästäjille ja optioiden jakajille. Suomalaiset ovat vähän tälläisiä ihmisiä, sanoo Tuuri.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.