Kesällä tutustutaan perinneherkkuihin

Suomalaista ruokaperinnettä pyritään elvyttämään uusilla resepteillä ja tuoteideoilla. Muun muassa talkkunasta on valmistettu aamiaismuroja ja karjalanpiirakoita on täytetty suklaalla. Perinneherkkuihin tutustutaan kesälomamatkoilla ja paikallisissa pidoissa.

Suomalainen ruokakulttuuri esittäytyy kesäiselle kotimaan kiertäjälle rikkaana ja eksoottisena. Ahvenanmaalla matkalainen voi maistaa pannukakkuja, Savossa lörtsyjä ja muikkukukkoa, Oulussa rössypottua, Hämeessä mustaamakkaraa, Kuhmossa rönttösiä ja Etelä-Karjalassa vaikkapa Lemin särää.

Perinneruuille on yhteistä, että niiden reseptit ovat kulkeneet sukupolvien ajan ilman kirjoitettua muotoa. Samantyyppisiä ruokia on tehty eri puolilla Suomea hieman eri ohjeella. Ainekset ruokiin on saatu usein luonnosta.

Makumatkoja pääsee tekemään nykyään paikallisissa tapahtumissa ja juhlissa, mutta muuten monia herkkuja on vaikea saada.

Jalasjärveläisen Taivalkosken Myllyn markkinointipäällikkö Liisa Parkkinen harmittelee, että esimerkiksi eteläpohjalaista piimävelliä ja klimppisoppaa voi maistella pitojen lisäksi usein vain sukulaisvierailuilla, jos sellaisiin on mahdollisuus ja reseptit ovat vielä muistissa.

Talkkuna pitää pintansa

Perinteinen talkkuna on sinnitellyt suomalaisten suosiossa vuosikymmeniä. Talkkuna koostuu paahdetusta ja hienoksi jauhetusta viljasta, johon lisätään osassa maata myös papuja tai herneitä. Aiemmin talkkunajauho on ollut kiireisten aikojen pikaruokaa, ja siitä on valmistettu välipala työnpäivän ohessa. Vaihtelua talkkuna on tuonut aamupuurojen ja päiväkeittojen valikoimaan aikana, jolloin ihmiset elivät omien peltojen ja oman karjan tuotteilla.

Taivalkosken mylly on kehitellyt talkkunalle viime vuosina uudenaikaista ilmettä. Pienen yrityksen markkinointipäällikkö uskoo, että nostalgisia tunteita herättävä, terveellinen talkkuna on oikeasti muodikasta retroruokaa. Liisa Parkkisen mukaan runsaskuituinen talkkuna vähentää ummetusta ja veren kolesterolipitoisuutta, ehkäisee ruoansulatuskanavan sairauksia ja pitää veren sokerin tasaisena, joten se sopii myös diabeetikolle.

Taivalkosken Myllyn kehittelemiä talkkunamuroja syödään nykyään yhtä paljon kuin jauhoja.

– Etenkään nuoriso ei ole tottunut talkkunajauhoon, mutta muroja syövät useimmat. Sokeroimattomien murojen myynti on lisääntynyt koko ajan. Talkkunajauhot ovat perinteisesti kesäruokaa, ja niiden myynti kasvaa kesäisin, Parkkinen tietää.

Piimää, talkkunaa ja sokuria

Jo lapsena talkkunaan ihastunut Liisa Parkkinen kehuu, että talkkuna on leivonnassa oiva lisä: sitä voi käyttää sämpylöihin, leipätaikinoihin, marjapiirakoiden pohjiin, pikkuleipiin ja rahkajälkiruokiin. Erityisen herkullista talkkuna on Parkkisen mukaan jäätelön kanssa.

– Jäätelön kannattaa antaa sulaa vähän ennen kuin sekoittaa talkkunan siihen. Mukaan voi laittaa myös marjoja joko pakasteesta tai kesäisin tuoreena.

Parkkinen syö itse talkkunansa yleensä jugurtin ohessa. Hellepäivänä maistuu myös talkkunalla ja sokerilla maustettu kylmä piimä.

Joensuun torilla voi seurata piirakoiden paistamista

Pohjois-Karjalan tärkein perinneherkku on muuallakin maassa suosittu karjalanpiirakka. Pohjois-Karjalan Martat pitävät Joensuun torilla piirakkapajaa, jossa piirakoita valmistusta voi seurata kesällä arkena päivittäin.

Erikoisneuvoja ja torikahvilan ja piirakkapajan vastaava Jaana Korhonen tietää, että piirakat maistuvat suomalaisille edelleen.

– Sen piirakkamäärän perusteella, joka kesän mittaan leivotaan, suosio vain lisääntyy vuosittain. Esimerkiksi eilen paistettiin yli tuhat piirakkaa, Korhonen kehaisee.

Eksoottisia kokeiluita vastaanottokeskuksessa

Piirakat ovat myös nuorison, lasten ja turistien mieleen. Tämän kesän Ilosaarirockin aikaan Martat järjestivät piirakoiden leivontaa ylimääräisellä piirakkavuorolla. Kaikki silloin tehdyt leivonnaiset kävivät kaupaksi. Lisäksi piirakoita kiiteltiin tapahtuman nettisivuilla.

Tulevaisuuden tekijöitäkin Korhosen mukaan riittää. Lapsille piirakkakoulua on järjestetty jo yksitoista vuotta.

– Jossain vaiheessa perinne katkesi, eikä taito siirtynyt automaattisesti äidiltä tyttärelle tai eteenpäin suvussa. Nyt tilanne on muuttunut: kiinnostus vanhaan on herännyt ja myös keski-ikäiset naiset ja miehet haluavat oppia tekemään karjalanpiirakoita.

Aikuisten piirakkakursseja järjestetään kesäisin tilauksesta. Erityisesti polttariporukat ovat ottaneet kurssit omakseen. Talvisin yritykset tarjoavat työntekijöidensä virkistykseksi piirakkaoppia. Leipomista opetetaan myös ulkopaikkakuntalaisille vieraille ja ulkomaalaisille.

– Ehkä eksoottisin kokemus oli, kun pidin lasten piirakkakurssia turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksella Paiholassa. Pikkupojat vetelivät siellä piirakoita mansikkahillon kanssa, Korhonen nauraa.

Piirakka, muttei karjalanpiirakka

Piirakat ovat pysyneet vuosikymmeniä aika samanlaisina, mutta monenlaisia kokeiluita on tehty. Kesäkuisessa pohjoiskarjalaisten taitajien tapahtumassa Helsingissä oli tarjolla jopa suklaisia piiraita. Niitä ei Marttojen piirakkapajassa tehdä. Jaana Korhonen suhtautuu pidättyvästi myös kaupan valmispiirakoihin.

– Niitä voi ehkä sanoa piirakoiksi mutta ei karjalanpiirakoiksi.

Jos haluaa Pohjois-Karjalan matkallaan syödä muutakin kuin piirakoita, Korhonen suosittelee maistelemaan vatruskoita ja sultsinoita. Joensuun Martta-kahvilassa tarjottava ilomantsilainen vatruska on noin sata vuotta sitten Möhkön kylälle Karjalasta rantautunut irtoriisillä täytetty perunaleivonnainen. Riisi- tai mannapuurolla täytetty sultsina leivotaan piirakankuoreen. Vatruskat ja sultsinat voidellaan piirakoiden tapaan voilla ja tarjotaan munavoin kera.

Lisää talkkunaherkuista ja karjalanpiirakoista Radio Novan Helmi-hetkessä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.