Kotimaista kaunokirjallisuutta tuotteistetaan yhä enemmän

Lastenkirjallisuudessa on totuttu tuotteistamiseen. Suosikkihahmot otetaan käyttöön mahdollisimman monessa eri muodossa teatteriesityksistä elokuviin ja lautapeleistä elintarvikkeisiin.

Risto Räppääjä -hammastahna ei hämmästytä ketään, mutta viime vuosina myös aikuisten kotimainen kaunokirjallisuus on levinnyt yhä laajemmalle perinteisten rajojensa yli.  

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-hahmo on päätynyt elokuvateattereiden kautta Reino-tossuihin ja laudeliinoihin asti. Bonnier Books Finland -kustantamo on kertonut, että Mielensäpahoittaja-brändin ympärille rakennetaan lähivuosina kirjatuotteiden sarja. Kustantamon ja kirjailijan välinen yhteistyösopimus kattaa siis romaanien lisäksi tuotteistamista.  

Osa kirjailijoista valvoo oheistuotteita ja romaaniensa versiointia itsenäisesti, ilman suuren kustantajan apua. Esimerkiksi Sofi Oksanen huolehtii brändistään oman kustantamonsa kautta.  

Neljäntienristeys- ja Lopotti-menestysromaaneista tunnettu Tommi Kinnunen sanoo, että kirjailijan on hyvä ymmärtää kirjallisuuden liiketoiminnallinen puoli.  

– Turhan usein kirjallisuudesta puhutaan pelkkänä taiteena. Onhan se sitä, mutta samalla kirja on tuote, jota myydään.  

Jakolinjat ovat menneisyyttä

Kinnusen Neljäntienristeystä muokataan parhaillaan oopperaksi, joka saa ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa tammikuussa 2017.

Neljäntienristeys on jo nähty näytelmänä Turussa ja Kotkassa.   
Kinnunen antoi teatterioikeuksien valvonnan erillisen agentuurin tehtäväksi. Kirjan kustantaja WSOY ei ole puuttunut versiointiin, mikä on Kinnusen mielestä oikein.  

– Kustantamoni on pysynyt täysin syrjässä näistä asioista, mutta olen ollut kuulevinani, että osa muista kustantamoista toimii ärhäkämmin.  
Kinnunen muistuttaa, että yleiset kustannussopimukset jättävät romaanien jatkojalostamiseen liittyvät oikeudet kirjailijalle itselleen. Hän suhtautuu kirjallisuuden hyödyntämiseen muilla aloilla myönteisesti.  

– Minusta on hienoa, että kotimainen kirjallisuus leviää ja muuttuu. Tiukka jako taiteenlajien välillä on mennyttä.  

Kinnusen mukaan kyse on laajemmin ajateltuna kotimaisen kulttuurin menestymisestä ja ylläpitämisestä. Raja-aitoja ei hänestä tarvita.  

– Teatterit hakevat kotimaisesta kirjallisuudesta vastapainoa rahankeräysmusikaaleille. Kiintiömusikaalien ja suurten komedioiden oheen on tullut uusia ja erilaisia tekstejä, ja olen siitä iloinen.

Aihevalinta ratkaisee

Tuotteistamiseen liittyvät mahdollisuudet ovat pitkälti kiinni romaanin aiheesta. Kinnunen sanoo, että esimerkiksi Mielensäpahoittaja on kaupallisesti käyttökelpoisempi kuin hänen omien teostensa hahmot.

– En usko Neljäntienristeyksen tai Lopotin minkään henkilön olevan sellainen, että yksikään järkevä firma tahtoisi nimetä heidän mukaansa mitään. Koillismaalainen masentunut suku ei liene helposti hyödynnettävissä.  

Kinnusen mukaan kirjailijaa pidetään edelleen helposti ”markkinapellenä”, jos hän tekee muutakin kuin vain kirjoittaa. Hänestä hiljaisen kirjoittajan rooli tuntuisi oudolta.  

– Pelkkä kirjoittaminen ehkä riitti aikoinaan, kun kirjoja myytiin paljon ja vapaa-ajasta ei kilpailtu niin kovasti, Kinnunen miettii.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.