Koukuttava valokuvablogi vaatii taitoa ja aikaa

Kuva: Tanja Hatulan valokuvablogista oma kuva: "Palelee niin helevetisti"

Valokuvabloggaus on tuonut valokuvataiteen tekemisen kaikkien ulottuville, ja suomalaiset ovat tällä uuden taiteen saralla aktiivisia: valokuvablogeja löytyy netin eri blogipalstoilta kymmenittäin.

Kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta katsoo pyydettäessä muutamaa suomalaista valokuvablogia, ja joukosta muutama erottuu edukseen.

- Parhaiden taso on todella hyvä. Ne ovat kuin kauniita albumeja, sanoo Salo.

Salon mielestä yksi parhaista on suuren kävijämäärän ja julkisuudenkin saanut Mila's Daydream - suomalaisäidin vauvablogi. Kuvissa vauva nukkuu vaihtelevissa satumaisemissa.

- Äiti kuvittelee siinä vauvansa päiväunia ja lavastaa niitä nukkuvan vauvan ympärille. Kuvissa on fantasiaa ja mielikuvitusta ja ne ovat esteettisesti miellyttäviä, vaikka ne on tehty tavallisella digipokkarilla, sanoo Salo.

Professorin mukaan hyvän valokuvablogin huonosta erottaa muutama seikka. Yksi on aiheen rajaus.

- Katsojaa ei kiinnosta, jos blogiin on laitettu sekalaisia ja hajanaisia kuvia. Jos yhtenä päivänä ottaa kuvan leppäkertusta ja toisena päivänä pilvenpiirtäjästä, kiinnostus herpaantuu.

- Mutta jos blogissa on joka päivä leppäkerttu eri näkökulmasta, se alkaa kiinnostaa, Salo selventää.

Internetissä yleisöä halajavan täytyy osata koukuttaa. Tämän asian Mila's Daydreamiä ylläpitävä Adele Enersen osaa.

- Blogi on viestinnällisesti keskitetty, eli keskittyy yhden asian - vauvan - ympärille. Yksi asia pysyy samana, mutta toisaalta jonkin tekijän pitää myös muuttua. Tässä blogissa se on satuympäristö, Salo analysoi.

Positiivista palautetta Salolta saa myös Tanja Hatulan neljä vuotta pitämä valokuvablogi, jonka muun muassa viestintätoimisto Cision on listannut yhdeksi parhaimmista suomalaisista valokuvablogeista.

- Kaunis ja tunnelmallinen. Tässä on oma hieno esteettinen juoni, Salo sanoo.

Tanja Hatula ilahtuu arvion kuullessaan.

- Sen suuntaista tavoittelenkin kuvaamisessani: jatkuvuutta ja pieniä tarinan tapaisia - tai ehkä jotain yksittäisiä hetkiä jossain suuremmassa tarinassa, Hatula pohtii.

- Tavoitteluni ei kylläkään ole kovin tietoista tai alleviivaavaa, vaan huomaan monesti jälkeenpäin, että kuvat ovat muodostaneet jonkinlaisen tarinanpoikasen. Mutta on hyvin hauskaa, että kuvallisen viestinnän professori on huomannut moisen, iloitsee tavoitteelliseksi harrastelijaksi itseään kutsuva Hatula.

Bloggaus raikastaa valokuvauksen perinnettä

Professori Salo puolestaan iloitsee siitä, että valokuvabloggaus on tuonut valokuvaamisen perinteeseen raikkaan tuulahduksen..

- Ammattivalokuvaajien on vaikea myöntää, että valokuvaaminen on helppoa nykytekniikalla. Valokuvaus on aina perustunut kuvaajien tekniseen ylemmyyteen, mutta nyt valokuvan tekeminen ja julkaiseminen on kaikkien ulottuvilla.

- Aiemmin valokuvan julki saaminen oli harrastajalle hyvin vaikeaa, korkeintaan jossakin Kamera-lehden vuosikilpailussa saattoi onnistaa, Salo sanoo.

- Valokuvablogi internetissä on todella kansainvälinen foorumi - yleisönä koko maailma, ihastelee Salo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.