Kyllikki Forsselin elämäkerta ilmestyi

Forssell meni salaa isältään näyttelijän oppiin.

Teatterineuvos Kyllikki Forssellilta kysyttiin kerran eräässä haastattelussa, kuka hän haluaisi olla, jollei olisi Kyllikki Forssell. Diiva vastasi: "Kyllikki Forssell. Sillä on ollut aika mielenkiintoinen elämä."

Jo Forssellin lähtökohdat olivat sellaiset, että ihme olisi ollut jos tytöstä olisi varttunut tavallinen tallaaja. Tsaarin armeijan upseerin ja vanhan teollisuussuvun tyttären ainokainen harrasti hengenkulttuuria, tanssi balettia ja ratsasti - muun muassa Mannerheimin lempiratsulla Käthellä, joka nykyisin seisoo patsaaksi ikuistettuna Helsingin keskustassa. Forssellin isä hoiti hevosta, kun marsalkka oli Sveitsissä.

Kotona vallitsi ankara kuri. Vaikka perheen kotikieli oli suomi, äiti pakotti tytön puhumaan ranskaa. Koulua Kyllikki kävi suomeksi, saksaksi ja ruotsiksi. Äitiä huomattavasti vanhempi isä ei sietänyt kynsilakkaa, ei puuteria, ei teatteria - ainakaan ammattina.

-Hevoset isä tunsi parhaiten. Minuakin hän käsitteli kirjaimellisesti kuin varsaa: kun kivisti, sain samat kääreet, kun oli flunssa, hengitin samat höyryt höyrykaapissa, mikä oli inhottavaa, Forssell kertoo.

Kyllikki Forssellin elämäkertaa on odotettu kauan, ja nyt se on ilmestynyt. Suurella näyttämöllä -teoksen on kirjoittanut Apu-lehden toimittaja Raila Kinnunen, jonka meriittilistalta löytyvät myös Esko Salmisen ja Kirill Babitzinin elämäkerrat.

Miehiä on riittänyt

Päättäväisenä neitinä Forssell meni salaa isältään näyttelijän oppiin. Nuoruuden avioliitto päättyi eroon ja toinenkin avioliitto varhain aviomiehen itsemurhaan. Forssellista tuli leski ja titteliksi jäi vapaaherratar. Hänen virallinen sukunimensä on edelleen Indrenius-Zalewski.

Forssellille kävi selväksi, että avioliitto ei ole häntä varten. Hän on itsellinen ja työorientoitunut ja viihtyy paremmin yksin. Suhteita hänellä sitä vastoin on riittänyt. Usein häntä itseään nuorempien miesten kanssa. Heistä Esko Salminen on säilynyt läheisenä ystävänä, olkapäänä, jota vasten surra elämän kolhut.

Kerrotaan, että vuonna 1962 Andorra-näytelmässä parin välillä leiskui näyttämöllä niin, että yleisön korvia kuumotti.

-Sellaiset näyttelijät, jotka tukahduttavat oman seksuaalisuutensa ovat epämielenkiintoisia - sen jokin pitää näyttelijästä hehkua. Sen pitää antaa pursuta ulos. Olen katsellut yhtä kollegaa, josta ei ole koskaan purskahtanut esiin mitään. Hän on hyvin aseksuaalinen ihminen, oli alkuun hirveän lupaava, vetäytyi sitten kuoreensa ja nyypähti. Seksuaalisuuden koteloituminen esti minusta hänen kehittymisensä näyttelijänä, 82-vuotias Forssell ruotii kirjassa.

Edvin Laine karsi kiltin tytön

Forssell kertoo itsekin nuorena vieneensä hyvän käytöksensä näyttämölle asti. Edvin Laine sen kiltin tytön sitten hänestä karsi ja teki Forssellista Arthur Millerin Tulikokeen intohimoisen Abigailin vuonna 1955.

-Edvin huusi, että heitä se vapaaherratar helvettiin.

Sen jälkeen teatterilegendan repertuaarissa on riittänyt tulkittavia. Monissa ylistetyimmistä rooleistaan Forssell näyttelee oikeaa ihmistä: kuningatar Kristiinaa, Ida Aalbergia, Anne Sullivania, Pyhää Johannaa, Katariina Suurta, Kustaa III:tta...

Kyllikki Forssell esiintyy Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.