Louis Armstrongin "syntymästä" sata vuotta

Amerikka juhlii jazz-legenda Louis Armstrongin satavuotispäivää tällä viikolla. Armstrong ilmoitti aina syntyneensä maansa itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta 1900, vaikka "Satchmon" todellinen syntymäpäivä on 4. elokuuta 1901.

Vaan väliäkö tuolla - amerikkalaisille jazz-faneille on tärkeintä että Armstrong ylipäänsä syntyi. Monipuolinen Louis Armstrong venyi jazzin merkkiteoksista hittilistojen kautta valkokankaalle. Osittain siitäkin syystä hän on ollut kiistelty hahmo. Armstrongia on pilkattu muun muassa Hollywood-toilailuistaan, koska hänen "Setä Tuomon roolejaan" pidettiin kaikki mahdolliset rotuennakkoluulot täyttävinä.

Sekään ei ollut kaikkien mieleen, että Armstrong menestyi myös kaupallisesti, kuten kappaleillaan What A Wonderful World ja Hello, Dolly. Silloin häntä syytettiin itsensä myymisestä. Tiuhaan hymyilevän "Satchmon" väitettiin lisäksi olleen korkean taitotason teeskentelijä. Myös Armstrongin perässä kulkeneiden gangstereiden roolia Satchmon elämässä on ihmetelty.

Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että Armstrongin matala lauluääni, jonka yhteydessä on puhuttu jopa "taivaallisesta soinnista", on yksi viime vuosisadan kulttuurin ikoneista ja jazzin kuninkaallisinta antia.
-Siinä on jotain runollista oikeudenmukaisuutta, että Armstrongilla on kaksi syntymäpäivää. Hänen elämänsä on muutenkin kuin tarina, hehkuttaa National Public Radion tuottaja Dick Golden, joka on yksi 13 tunnin pituisen Armstrong-historiikin, Satchmo: The Wonderful World Of Louis Armstrong, kokoajista. Retrospektiivi starttaa 5. heinäkuuta 125 amerikkalaisella radioasemalla.

Amerikkalainen unelma: Ryysyistä rikkauksiin

Toinen sarjan tuottajista, Jim Luce, painottaa Satchmon kykyä tehdä vastoinkäymisistä selvää jälkeä. -Armstrongissa ruumiillistuu amerikkalainen unelma. Hän eteni vaikeuksien kautta ryysyistä rikkauksiin, Luce kiteyttää New Orleansissa syntyneen Satchmon henkilöhistorian, johon kuuluu muun muassa joutuminen 12-vuotiaana pidätetyksi irtolaisuudesta ja passitus kodittomien asuntolaan.

Radiodokumentissa Armstrongista kertovat esimerkiksi Bing Crosby, Billie Holiday ja Ella Fitzgerald. Dokumentti palaa myös hetkeen, jolloin Armstrongin epämääräisimpiin ystäviin lukeutunut Dutch Schulz piti pyssynpiippua Satchmon ohimolla. Schulzin käytöksen väitetään johtaneen siihen, että Armstrong vuonna 1934 vietti jonkin aikaa Euroopassa.

Elmon vertainen monipuolisuusihme

Rock-sukupolvi muistaa Louis Armstrongin lähinnä hiteistään What A Wonderful World ja Hello, Dolly, jotka rock-piireissä kuitattiin ylimakeutetuiksi iskelmäpaloiksi. Suomessa niiden esittäjänä kunnostautui Lasse Mårtenson, jonka Hello, Dolly ja Kuinka kaunista on soivat radiossa taajaan. Armstrongin Hello, Dolly sai 1964 jopa kunnian katkaista hetkeksi Beatlesin tauottomalta näyttäneen voittokulun Amerikan singlelistalla.

Jim Luce kertoo Hello, Dollyn menestyksen olleen Armstrongille yllätys:
-Armstrong bändeineen tuli Chicagosta New Yorkiin yhdeksi päiväksi levyttämään. Hieman vastahakoisestikin he suostuivat soittamaan studiossa Hello, Dollyn, lähtivät takaisin New Yorkiin ja unohtivat koko kappaleen. -Myöhemmin he olivat Nebraskassa kiertueella ja kuulivat ihmisten lauleskelevan Hello, Dollya. Sillä hetkellä he olivat todella ihmeissään. Mutta 1960-luvun puolivälissä Satchmo oli jo jazzin legenda. Osa hänen merkittävimmistä levytyksistään on peräisin 1920-luvun puolivälistä ja 1930-luvun alussa häntä pidettiin maailman parhaana trumpetistina.

1971 edesmennyt Louis Armstrong oli merkillisen monipuolinen persoona: laulaja, trumpetisti, orkesterinjohtaja, viihdyttäjä, maansa ensimmäinen musta radioshow n isäntä ja Hello, Dolly -hitillään 63-vuotiaana Amerikan singlelistan kaikkien aikojen vanhin ykkösartisti.
(STT-Reuters)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.